Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on ollut viime aikoina uutisissa yliasiamiehen erikoisen nimitysprosessin takia.
Suurta huolta herättää uutinen ”Poliitikoista koostuva hallintoneuvosto torjui Sitran hallituksen ehdokkaan yliasiamieheksi” (HS 8.5.). Miksi Sitran hallituksen ehdotus hylättiin, miksei hallintoneuvosto perustellut päätöstään, miksi lopullinen äänestys oli salainen, ja oliko tämä kaikki julkisen edun hyväksi?
Etiikantutkija, emeritusprofessori Ari Salminen osui naulaan kantaan vaatiessaan (HS 9.5.) avoimuutta: ”Koska Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra) on osa julkisyhteisöä, tulisi sen nimitysprosessien olla mahdollisimman julkisia.” Läpinäkyvyyden puute ruokkii epäilyksiä. Salminen pohti, onko tässä ollut jotain muita tarkoituksenmukaisuuskysymyksiä.
Vaikka Sitra ei olekaan kaikille tuttu, sen tehtävä on tärkeä. Sitran silloinen hallituksen puheenjohtaja Martti Hetemäki kiteytti Twitterissä (23.2.2019): ”Klaus Waris loi yli 50 v. sitten Sitralle väljän mandaatin ideoida ja tukea tulevaisuuteen varautumista. Sitra on tänään ehkä entistä tarpeellisempi.” Neljä vuotta myöhemmin sen tehtävä on entistäkin tarpeellisempi.
Maamme hallitusneuvotteluissa puhutaan talouden kuuden miljardin euron sopeutustarpeesta. Samaan aikaan olemme huolissamme vanhustemme elämänlaadusta, lastemme hyvinvoinnista ja elinkustannusten noususta, muutamia asioita mainitakseni. Mutta tämä enemmän vähemmällä -politiikka ei synny tehostamalla olemassa olevia toimintatapoja. Se edellyttää uutta ajattelua, luovuutta ja uusien eheitten ratkaisujen luomista. Winston Churchill kuvasi sen hyvin: ”Herrat, meiltä loppuivat rahat. On aika alkaa ajatella.”
”Sitran tehtävä on entistäkin tarpeellisempi.
Vastatakseen näihin ongelmiin maamme kehitys on yhä enemmän riippuvainen Sitran kaltaisten toimijoiden toiminta- ja yhteistyökyvystä. Jos luottamus näihin toimijoihin murenee, heikennämme Suomen kykyä toimia tulevaisuudessa. Kun hädän hetkellä luottamusta pitäisi vahvistaa, Sitran hallintoneuvosto päätti heikentää sitä.
Hallintoneuvoston puheenjohtaja Tarja Filatov (sd) ei perustellut tarkemmin yliasiamiehen valintaa, mutta kertoi vain, että ”vahva kokemus organisaatioiden johtamisesta vakuutti hallintoneuvoston” (MTV 5.5.). Sitra ei kuitenkaan ole erityisen suuri organisaatio, noin 180 henkilöä, ja molemmilla hakijoilla on kokemusta paljon suurempienkin organisaatioiden johtamisesta. Riittääkö tämä perusteluksi hallituksen päätöksen kumoamiseksi? Eikö tämäkin pane epäilemään, onko Sitran hallintoneuvostolla ja hallituksella edes yhteneväistä käsitystä Sitran tarpeista, tehtävästä ja sen merkityksestä?
Hallintoneuvoston lakisääteinen tehtävä on valita hallituksen esityksestä yliasiamies. Jos päätös poikkeaa esityksestä, tarvitsemme perustelut, avoimuutta. Ei liene liikaa pyydetty, että julkisen päätöksen perustelut tuodaan selkeästi esiin, varsinkin maailman onnellisimpana ja vähiten korruptoituneena pidetyssä maassa.
Marco Steinberg
toimitusjohtaja, Snowcone & Haystack
arkkitehti, strateginen design
Sitran entinen (2008–2013) strateginen designjohtaja
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
