Valtiontaloudessa on kyse muustakin kuin budjettikirjasta

Suomella ei ole varaa ryhtyä yhteistä päätöksentekoa horjuttavaksi EU-häiriköksi, kirjoittaa vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra Säätytalolla Helsingissä 9. toukokuuta.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on käynyt perussuomalaisten, Rkp:n ja kristillisdemokraattien kanssa viime viikot hallitusneuvotteluja. Jo neuvotteluvaiheessa näyttää selvältä, että hallituspuolueet eivät jaa yhteistä näkemystä tulevan hallituskauden keskeisimmistä taloudellisista kysymyksistä: ilmastosta ja ympäristöstä, maahanmuutosta ja Eurooppa-politiikasta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on todennut, että Suomen hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 on ”äärimmäisen typerä” (HS 16.5.). Puolue on myös ilmoittanut ajavansa tiukennuksia työperäiseen maahanmuuttoon ja pitkällä aikavälillä jopa Suomen EU-eroa. Euroopan unionin aloitteille on kuulunut usein vastustusta myös kokoomuksen suunnalta, viimeisimpänä EU:n ennallistamisasetuksen kohdalla.

Kaksi suurinta hallituksen puoluetta voi määrittää monessa kysymyksessä hallituksen linjan. Jos Suomi valitsee nuivan suhtautumisen ilmasto- ja ympäristötoimiin, maahanmuuttoon ja EU-politiikkaan, lasku on pahimmillaan miljardiluokkaa.

Vihreän siirtymän ympärillä liikkuvat globaalisti valtavat rahavirrat. Jos Suomi pystyy houkuttelemaan tästä edes pienen siivun, on se kansantaloudellisesti merkittävää. Suomalaisyritysten Climate Leadership Coalition ja konsulttiyhtiö Boston Consulting Group ovat arvioineet, että vihreä siirtymä voi tuoda Suomelle jopa 85–100 miljardin euron vientitulot vuoteen 2035 mennessä. Pelkkä ilmasto- tai luontopolitiikan jarrun painaminen tulisi kalliiksi paitsi luonnon myös talouden kannalta.

Vihreän siirtymän ympärillä liikkuvat valtavat rahavirrat.

Suomesta puuttuu yhtä lailla lähihoitajia kuin teknologia-alan työntekijöitäkin. Suomen väestö vanhenee nopeasti. Viimeistään 2030-luvulla edessä on valtaisa ja eri aloja koskettava työvoimapula, jos Suomi ei ole onnistunut houkuttelemaan väkeä ulkomailta. Nyt ei ole oikea hetki keksiä uusia esteitä vaan päinvastoin tehdä Suomeen muuttamisesta mahdollisimman mutkatonta esimerkiksi tänne muuttavien perheiden näkökulmasta.

Suomen viennille EU:n yhteiset markkinat ovat elintärkeät. EU:n potentiaali esimerkiksi teknologisen omavaraisuuden suhteen on merkittävä. Nyt iso kysymys on se, miten EU voi yhteisesti vauhdittaa vihreitä investointeja koko maanosaan ja millaiset työkalut ovat siihen toimivimpia. Suomella ei ole varaa ryhtyä yhteistä päätöksentekoa horjuttavaksi EU-häiriköksi. Jos asioita ei tehdä EU:n laajuisesti, isot jäsenmaat suosivat surutta omia yrityksiään ja Suomi jää investoinneista sivuun.

Valtiontaloudessa on kysymys muustakin kuin valtiovarainministeriön budjettikirjasta. Monen asian on loksahdettava kohdalleen, jotta Suomeen saadaan kestävää kasvua, osaavaa työvoimaa ja investointeja. Mikään tästä ei onnistu käpertymällä sisäänpäin tai haikailemalla menneeseen. Tämä ei ole ollut oikeistokonservatiivisilla hallituspuolueilla mielessä Säätytalolle mennessä. Toivottavasti se on Säätytalolta poistuessa.

Maria Ohisalo

vihreiden puheenjohtaja

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide