Lapsista puhuva professori täytti valtavan tyhjiön

Lapsiin liittyvissä päätöksissä pitäisi puhua laajasti lapsen edusta ja yksilöllisistä tarpeista.

Viime viikolla olin vetäistä kahvit väärään kurkkuun törmätessäni sattumalta Kansan Uutisten juttuun, jossa lasten hyvinvointiin perehtynyt psykologian professori Lea Pulkkinen kommentoi laajasti – muun muassa – ehdotusta kolmevuotiaiden velvoittavasta varhaiskasvatuksesta.

Vihdoin joku puhuu kehityspsykologiasta! Vihdoin joku muukin kuin lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen ottaa vahvasti kantaa siihen, että lapsiin liittyvissä päätöksissä – kuten lasten hoidon järjestämisessä kotona tai sen ulkopuolella – pitäisi puhua laajasti lapsen edusta ja yksilöllisistä tarpeista, ei vain esimerkiksi tasa-arvosta tai naisten työllistymisestä, eläkekertymästä ja palkkakehityksestä.

1960-luvulta asti lapsia ja ihmisen kehitystä tutkinut, Tiedeakatemian tänä vuonna tieteellisestä elämäntyöstään palkitsema Pulkkinen sivaltaa haastattelussa moneen suuntaan ja osuu.

”Vaikka nykyisin on saatavilla paljon tutkittua tietoa siitä, mikä on lapselle hyväksi, tätä ei käytännössä oteta huomioon lapsia koskevassa päätöksenteossa.”

”Kokemuksen saaminen siitä, että kuuluu joukkoon ja on rakastettu, on aika ongelmallista olosuhteissa, joissa henkilökunta vaihtuu usein ja päivä voi olla niin pitkä, että työvuorotkin vaihtuvat.”

”Taloudella perustellaan monia lapsille todistetusti huonoja ratkaisuja, kuten lähikoulujen lakkautuksia ja jättiyksiköiden perustamisia.”

”Meiltä puuttuu tällä hetkellä yhteiskuntafilosofia, jossa asioita katsottaisiin laajemmin, inhimillisistä näkökohdista.”

Kehityspsykologian asiantuntijat ovat lasten hoitoon ja varhaiskasvatukseen liittyvissä asioissa mediassa esillä hämmentävän vähän. Sen sijaan äänessä ovat usein koulutuksen ja talouden näkökulmaa korostavat toimijat.

Vihdoin joku puhuu kehityspsykologiasta!

Opettajien etujärjestö OAJ painottaa varhaiskasvatuksen roolia osana koulutusjärjestelmää. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (Vatt) julkaisi mediassa laajaa huomiota saaneen tutkimuksen, jonka mukaan kotihoidon tuki (eli käytännössä lasten hoito kotona vanhempaintukikuukausien loputtua) on haitaksi sekä äideille että heidän lapsilleen.

Kehityspsykologian ydinajatuksiin kuuluu, ettei ole olemassa yhtä automaattisesti kaikkia lapsia parhaalla tavalla tukevaa patenttiratkaisua. Lapsen kehityksessä on valtavasti erilaisia osa-alueita: joihinkin näistä päivähoito vastaa erinomaisesti, toisiin omat vanhemmat.

Kirjoittaja on HS:n yliopistokirjeenvaihtaja.

.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide