Oppilaan käyttäytymisen numeraalinen arviointi on hyödytöntä

Nykyään tieto käyttäytymisen ongelmista kulkee sähköisten järjestelmien kautta kotiin ajantasaisesti.

Aiemmin ajateltiin, että huonon käytösarvosanan pelote saa oppilaat käyttäytymään paremmin.

Ebba Limma nosti esille (HS Mielipide 17.5.) unohdetun aiheen, käyttäytymisen arvioinnin. Vaikka peruskoulun arvioinnissa on ollut isoja muutoksia, käyttäytymisen arvioinnista on puhuttu vähän.

Olen samaa mieltä Limman kanssa siitä, että käyttäytymisen numeraalinen arviointi on hyödytöntä. Nykyään tieto käyttäytymisen ongelmista kulkee sähköisten järjestelmien kautta kotiin ajantasaisesti, ja viestien päätavoitteena on löytää ratkaisuja tilanteeseen jo lukuvuoden aikana. Aiemmin on ajateltu, että huonon käytösarvosanan pelote saa oppilaat käyttäytymään paremmin, mutta tutkimus viittaa siihen, ettei tämä pidä paikkaansa.

Käytöksen arviointi on myös jossain määrin haitallista. Arvosanojen antaminen vie opettajan aikaa, erityisesti yläkoulussa, jossa opettaja arvioi suuren määrän oppilaita. Oma ongelmansa on Limmankin esille tuoma persoonan ja käyttäytymisen erottaminen.

Arvosanojen antaminen vie opettajan aikaa.

Osallistuin viime OPS-prosessissa paikallisten käyttäytymisen arviointikriteerien luomiseen. Totesimme, että on hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta, erottaa käyttäytymistä oppilaan henkilökohtaisista ominaisuuksista. Temperamenttinen oppilas reagoi turhautumiseen voimakkaasti ja näyttää siksi käyttäytyvän huonosti. Ujo tai sosiaalisesti heikommassa asemassa oleva oppilas ei pysty rakentamaan luokan yhteishenkeä samoin kuin rohkea ja suosittu luokkakaverinsa, mikä saattaa näyttäytyä vähemmän erinomaisena käytöksenä.

Koulun tehtävät ovat viime vuosina jatkuvasti lisääntyneet, mutta käyttäytymisen arvioinnin kohdalla olisi tilaisuus kerrankin vähentää opettajan työtehtäviä. Samalla oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien arvottamista koskeva eettinen ristiriita kevenisi. Ehdotan, että seuraavalla opetussuunnitelmakierroksella luovutaan käyttäytymisen summatiivisesta arvioinnista ja jatketaan oppimisen aikaisen palautteen antamista nykyisten käytäntöjen mukaan.

Laura Ketonen

yliopistonopettaja ja tutkija, Jyväskylän yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide