Vantaan sovittelutoimiston esimies Tiina Korhonen kirjoitti (HS Mielipide 15.5.), että lähisuhdeväkivallan sovittelun vastustajat haluavat kaventaa väkivallan uhrien itsemääräämisoikeutta.
Väite osoittaa, että kaikki sovittelusta vastaavat henkilöt eivät ymmärrä täysin lähisuhdeväkivallan luonnetta. Väkivallan uhri on aina alisteisessa asemassa väkivallan tekijään nähden, ja voi siksi kokea painetta osallistua sovitteluun. Tämä epätasapaino ei kuitenkaan näy aina ulospäin, ja se kokeneenkin sovittelijan on hyvä ymmärtää.
Korhonen kannusti kuuntelemaan uhreja. Väkivaltatyötä tekevät, lähisuhdeväkivallan sovittelua pääsääntöisesti vastustavat järjestöt kohtaavatkin väkivaltaa kokeneita päivittäin. Monet sovitteluun osallistuneet kertovat sovittelun traumatisoineen heitä uudelleen. Kaikki eivät uskalla kertoa, jos ovat tyytymättömiä sovitteluun. Rehellisyydestä voi seurata se, että väkivaltaa jatkuu ja pahenee.
Vuonna 2021 lähisuhdeväkivaltarikoksia ohjattiin sovitteluun 2 476 kappaletta, mikä oli 18,6 prosenttia kaikista sovitteluun ohjatuista rikoksista. Suurin osa näistä koski miehen naiseen parisuhteessa kohdistamaa väkivaltaa.
Peruste sovittelun jatkamiselle ei voi olla myöskään, että sen lopettaminen lisäisi poliisin ja syyttäjän työtaakkaa. Tämä ei ole asia, jossa resursseja kannattaa säästää.
Sitä, missä tapauksissa sovittelua voi hyödyntää, tulee rajata lainsäädännöllä. Suomi on ratifioinut Istanbulin sopimuksen, joka edellyttää naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäisyä. Sopimus edellyttää, että lähisuhdeväkivallasta tulee antaa rikoslain mukainen rangaistus. Väkivallan ohjaaminen sovitteluun kuitenkin tarkoittaa usein syyttämättäjättämispäätöstä.
Lähisuhdeväkivaltaa ei saa kuitata anteeksipyynnöllä.
Heli Laakkonen
vaikuttamisviestinnän asiantuntija
Naisjärjestöjen keskusliitto
Eekku Aromaa
pääsihteeri
Naisasialiitto Unioni
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.