Eri puolilla Suomea syntyy jatkuvasti malminetsintävarauksia. Monet niistä ovat useiden satojen neliökilometrien laajuisia ja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ulkomaalaisten yritysten tekemiä. Jo varaus muuttaa metsä- tai maatilan, yrityksen tai kesämökin omistavien henkilöiden tilannetta ja vaikuttaa myös kuntiin.
Malminetsintävarauksen ja -lupien vaihe ennen mahdollista kaivosluvan hakemista voi kestää vanhassa laissa 17 vuotta ja uudessa 16 vuotta. Kiinteistön omistajalle tuo on pitkä aika. Sinä aikana ihmisten elämä etenee, ja kiinteistössä tulee vastaan monia päätöksen teon tilanteita.
Kesäasukas haluaa ehkä luopua kesämökistään. Varauksesta tai malminetsintäluvasta on ilmoitettava mahdollisille ostajille. Jo tieto niistä heikentää ostohalukkuutta ja vaikuttaa hintaan. Entä perintötilanteessa? Miten malminetsintävarauksen tai -luvan voi ottaa huomioon perintöä jaettaessa, kun kesämökin tai kiinteistön arvo voi tulevaisuudessa muuttua? Moni joutuu päättämään kiinteistön välttämättömistä korjauksista, vaikkapa kattoremontista ja perustusten korjauksesta varausten aikana. Maanomistaja haluaisi ehkä kaavoittaa mökkitontin maaltaan rahoittaakseen korjausmenoja tai vaikkapa nuorison asunnonostoaikeita.
Malminetsintäluvan myötä omistaja ei voi olla täysin varma, mikä on tilanne kiinteistössä ja sen ympäristössä 17 vuoden päästä. Jos kaivoslupaa haetaan, 1.6.2023 voimaan tulevassa kaivoslaissa kunnalla ja kiinteistöjen omistajilla on jonkin verran aiempaa paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kaivoslupien myöntämiseen. Kuitenkin edelleen vaikuttamisen mahdollisuudet ovat hyvin epävarmat.
Hallituksen esityksessä kaivoslaiksi mainitaan, että ”kiinteistöjen omistajien ja muiden yksityisten haitankärsijöiden oikeuksien rajoittamista on pidetty vakiintuneesti hyväksyttävänä, koska kaivostoiminta edistää yleisiä etuja, kuten alue- ja paikallistaloutta ja työllisyyttä”.
Pohtimatta tässä kaivostoiminnan vaikutuksia halusin nostaa esiin yksityisen kiinteistön haltijan kokemukset jo lupien aikana ennen malminetsinnän tuloksia. Mitä tapahtuu Suomen elinvoimaisuudelle, jos käy niin, että suomalaiset eivät enää luota siihen, että kiinteistöjä voi huoltaa ja luontoa niiden ympärillä suojella pitkälle tulevaisuuteen? Vaikka uusi laki ei vielä ole tullut voimaan, tämä ja moni muu keskustelu esittää toiveen, että laki otetaan pian uudelleen mietintään.
Eiren Tuusjärvi
Helsinki
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.