Viime syksynä alkanut liittokohtainen palkkakierros alkaa olla taputeltu. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n koordinaatio piti jälleen kerran. Suunnilleen kaikki sopimukset noudattivat teknologiateollisuuden työntekijöiden sopimusta, jonka mukaan palkat nousevat kahdessa vuodessa noin kuusi prosenttia.
Pieniä eroja syntyi siitä, miten korotukset jaetaan vuosittain kaksivuotisen sopimuskauden aikana. Esimerkiksi teknologiateollisuuden työntekijäsopimuksen mukaan palkankorotukset painottuvat tälle vuodelle, kemianteollisuudessa ensi vuodelle.
Menneen talven iskusana oli kertaerä. EK:n arvion mukaan kertaerää käytettiin 80 prosentissa järjestön jäsenliittojen sopimuksista, joita oli yli 200. Kertaerää kaipasivat erityisesti palkansaajat.
Kertaerä tuli ilmeiseen tarpeeseen: kaksi vuotta aiemmin sovittiin jälkikäteen arvioituna turhankin maltilliset palkankorotukset. Kukaan ei osannut ennalta arvata, millaisiin lukemiin inflaatio äityisi sopimuskauden lopulla. Viime syksyn aikana kuluttajien ostovoima hupeni vaarallista tahtia. Inflaatio on näkynyt muun muassa jokaisen kauppalaskussa.
Tyypillinen kertaerä oli alle 500 euroa, ja sen kustannusvaikutus prosentin luokkaa. Kertaerässä on työnantajan kannalta se hyvä puoli, että se ei jää vaikuttamaan tuleviin korotuksiin.
Palkankorotusten kustannusvaikutuksia laskettaessa on otettava huomioon monta muuttujaa: muun muassa se, missä kohtaa sopimuskautta palkankorotukset jaetaan, sekä sopimuskauden pituus. Joillakin neuvottelukierroksilla palkankorotusprosentit on jaettu sopimuskauden pituudella, jolloin on saatu laskettua korotukset tarkasti sopimuskuukautta kohti.
Tällä kertaa sellaiselle ei ollut tarvetta, sillä yksityisellä sektorilla tehtiin yleisesti hieman alle kaksivuotiset ratkaisut. Siksi myös sopimuskauden korotukset ovat suunnilleen samat.
”Kertaerä tuli ilmeiseen tarpeeseen.
Palkankorotusten ajankohta vaikuttaa myös siihen, millaisen palkkaperinnön sopimus jättää seuraavalle sopimuskaudelle.
Saksassa kertaerillä hoidettiin palkankorotukset vuosikausia ennen nykyistä kierrosta. Ei Suomessakaan kertaerä ole mitenkään uusi keksintö, mutta kymmenen viime vuoden aikana sitä on käytetty harvoin, jos koskaan.
Entä tuliko kertaerä jäädäkseen? Jos jokin elementti on uitettu sopimuksiin mukaan, vaikea siitä on eroonkaan päästä. Paljon riippuu siitä, miten inflaatio heittelehtii.
Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.