Mustreadissa filosofian professori Panu Raatikainen osallistuu keskusteluun tieteen arvovapaudesta.
”Sen enempää toiveajattelu kuin jääräpäinen silmien sulkeminen näytöltä eivät kuulu tieteeseen.”
”Tiede on kuitenkin syntynyt käytännön tarpeista. Soveltava tutkimus muodostaa edelleen valtaosan tieteellisestä tutkimuksesta.”
”Lääketiede esimerkiksi on aina pyrkinyt vähentämään kärsimystä ja kuolemaa kehittämällä hoitotapoja tauteihin ja vammoihin. Insinööritieteet ovat pyrkineet muun ohessa kehittämään koneita tekemään raskaimmat työt ja erilaista teknologiaa helpottamaan ihmiselämää. Yhteiskuntatieteissä halutaan esimerkiksi ymmärtää rikollisuuden syntyä ja edelleen ehkäistä sitä.”
”Tiede on aina pyrkinyt muun ohessa muuttamaan maailmaa ainakin oletetusti paremmaksi. On järjetöntä väittää, että tämä itsessään tekisi tutkimuksesta epätieteellistä.”
”Tutkijan rooli ei tietenkään anna mitään moraalista erioikeutta kohdella varsinkaan ihmisiä eettisesti ongelmallisilla tavoilla. Monissa tilanteissa on myös järkevää ja oikeutettua pitää tieteentekijää vastuullisena tutkimustulostensa käytännön sovelluksista.”
”Soveltavaan tutkimukseen kiistatta kytkeytyvät arvokysymykset eivät kuitenkaan tee tutkimuksesta epätieteellistä. – – Tämä pätee siitä riippumatta, halutaanko tutkimuksella ymmärtää ja torjua esimerkiksi syöpää tai syrjintää.”
Talouselämässä toimittaja Mikko Metsämäki kehottaa seuraavaa hallitusta kaivamaan naftaliinista vuonna 2010 laaditun maabrändiraportin.
”Joiltain osin valtuuskunnan raportti on toki vanhentunut. Se esimerkiksi nosti Suomen erityisiksi vahvuuksiksi kolme asiaa: korkean koulutustason, puhtaan luonnon sekä toimivan ja ratkaisukeskeisen yhteiskunnan.”
”Toisaalta monet maabrändiraportin toimenpidesuosituksista ovat kuranttia kamaa lähes sellaisenaan. Otetaan esimerkiksi sloganilla Drink Finland kaupiteltu ajatus puhdistaa Suomen järvet juomakelpoisiksi vuoteen 2030 mennessä.”
”Ajatus on erityisen ajankohtainen nyt, kun Drink Finland -lähettiläämme Käärijä valloittaa maailmaa. Päivitettynä tavoitteena voi pitää sitä, että järvivesi saataisiin lantrinkikuntoon, siis juomakelpoiseksi tarpeeksi vahvan viinan kyljessä.”
”Tämä tukisi myös viestiä, joka Käärijän menestyksen myötä maailmalle on välittynyt: Suomessa alkoholiin suhtaudutaan niin estottomasti, että päiväkotilapsetkin hoilottavat ryyppylaulua, jossa ’toinen silmä jo karsastaa’ ja silti päälle kaadetaan lisää samppanjaa.”