Maamme-laulun 175-vuotispäivän merkeissä Oskari Onninen esitteli keskustelua siitä, pitäisikö kansallislaulumme korvata Jean Sibeliuksen Finlandia-hymnillä (HS 13.5.). Monet haluaisivat eroon Maamme-laulusta muun muassa siksi, että sen sävelmä on sama kuin Viron kansallislaulussa ja kuulostaa saksalaiselta.
Myöskään Finlandia ei kansallislauluna kuitenkaan synnyttäisi mielikuvia vain suomalaisuudesta. Sibeliuksen sävelmä tunnetaan nimittäin monin paikoin maailmassa ensisijaisesti virsisävelmänä. Sävelmä liitettiin ensimmäisen kerran virteen vuonna 1927 skotlantilaisessa virsikirjassa, jossa sen tekstinä oli Katharina von Schlegelin 1700-luvulla saksaksi kirjoittaman virren englanninkielinen käännös Be still, my soul, the Lord is on thy side. Näillä Jane Borthwickin 1850-luvun puolivälissä kääntämillä sanoilla ja Finlandian sävelmällä tämä paljon laulettu virsi on julkaistu yli 250 virsikirjassa.
Myös kalifornialaisen Lloyd Stonen vuonna 1934 kirjoittama niin ikään suosittu virsi This is my song, o God of all the nations lauletaan Finlandian sävelmällä. Kaiken kaikkiaan sävelmään on eri puolilla maailmaa julkaistuissa virsikirjoissa liitetty yli kuusikymmentä virsirunoa. Englannin lisäksi niitä lauletaan ainakin espanjaksi, kiinaksi, arabiaksi, unkariksi, venäjäksi, tamiliksi, malagassiksi ja kymriksi. Useimmiten kyseessä on käännös jommastakummasta mainitusta virrestä.
Keskustelussa kansallislaulun muuttamisesta on siis hyvä huomioida myös se mielikuva, jonka Finlandian sävelmä synnyttää miljoonille ihmisille maailmassa. Sitä voi verrata esimerkiksi siihen, miltä meistä suomalaisista tuntuisi, jos Ruotsin voitettua jääkiekon maailmanmestaruuden hallissa kajahtaisi Suvivirsi tai Hoosianna.
Samuli Korkalainen
musiikin tohtori, puheenjohtaja
Hymnologian ja liturgiikan seura
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
