Maatalous on keskittynyt rajusti 20 viime vuoden aikana. Kotieläintuotanto on siirtynyt länteen ja lounaaseen. Elintarviketeollisuus ja tukipolitiikka ovat ajaneet Itä- ja Kaakkois-Suomesta yksimahaisten tuotannon alas.
Etelä-Savossa on peltoa suunnilleen yhtä paljon kuin Salon kaupungissa ja vähemmän kuin Etelä-Pohjanmaan yli sadan hehtaarin tiloilla yhteensä. Maakuntamme on iso, mutta peltoa on harvassa ja pienissä kuvioissa. Sama tilanne on muualla Itä- ja Kaakkois-Suomessa.
Maatalouden kannattavuudesta ja viljelijöiden jaksamisesta tehtyjä selvityksiä lukiessa voi kysyä, miten onnistunutta rakennekehitys on tähän mennessä ollut. Joukossa on onnistumisia ja hyvinvoivia yrittäjiä, mutta liian paljon niitä, joille rakennekehitys on tarjonnut jotain aivan muuta. Viljelijän tehtävä ei ole tuottaa ruokaa oman terveytensä kustannuksella ja ilman kunnollista taloudellista korvausta. Viljelijällä on oikeus ihmisarvoiseen elämään ja vaurastumiseen, koko Suomessa.
”Keskitetty maataloustuotanto on riski.
Rakennekehityksen hinta ei voi olla, että kolmekymppinen viljelijä näkee peilistä kuusikymppisen isänsä tai äitinsä kasvot. Rakennekehityksen hinta ei saa olla, että nelikymppisen viljelijän sydän, mieli ja ruumis vaativat jatkuvaa lääkitystä.
Rakennekehityksellä on myös suuri aluepoliittinen merkitys. Tähän liittyvät myös turvallisuuspoliittinen sekä huoltovarmuusulottuvuus. Mikään muu kuin hajautettu maataloustuotannon malli ei vastaa näihin. Keskitetty maataloustuotanto on riski samalla tavoin kuin keskitetty energiantuotanto, ympäristönäkökulmasta puhumattakaan.
Jyrki Niemen ja Henrik Wejbergin (HS Vieraskynä 22.5.) ajama keskittävä maatalouspolitiikka ei sovi Suomeen. Ruokaturva vaatii tarkastelua, jossa koko Suomi on mukana. Jos tätä ei Säätytalolla tehdä, tuleva hallitus on epäonnistunut jo ennen aloittamistaan.
Vesa Kallio
kansanedustaja (kesk), Mikkeli
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.