Tämä vuosikymmen lopetti saamelaisten ikiaikaisen lohenpyynnin Tenojoella. Koko Tenojoen asutus ja kulttuuri on perustunut loheen ja sen kalastamiseen. Matkailukalastus toi vielä viime vuosikymmenellä Utsjoen kunnalle runsaan viiden miljoonan euron tulot. Tuhannet kalastuksen harrastajat ovat vuosikymmenien mittaan päässeet kokeilemaan kalastustaitojaan vuolaassa virrassa tuntureiden kainalossa.
Nyt Tenolle ei kannata mennä. Lohenpyynti on ollut kielletty kahden viime vuoden ajan. Tämä kesä tulee olemaan kolmas, jolloin kalastuskielto koko joella on voimassa. Näin ovat Norja ja Suomi kalastusneuvotteluissaan päättäneet.
Saman aikaan, kun Atlantin lohi ei enää nouse Tenojokeen, kyttyrälohi, venäläinen vieraslaji, on valtaamassa joen – eikä vain Tenoa. Vieraslaji tunnetaan jo ympäri Atlantin. Kyttyrälohikin nousee jokeen kutemaan, mutta se ei enää palaa merelle. Se kuolee jokeen.
”Nyt Tenolle ei kannata mennä.
Norjalaiset aikovat tänä kesänä sulkea Tenojoen suun niin, ettei kyttyrälohi pääse nousemaan jokeen. Sulku on kuulemma suunniteltu sellaiseksi, että Atlantin lohi pääsee kulkemaan sen läpi. Aika näyttää, miten kokeilu onnistuu.
Tenojoen suu ja osa joesta ovat Norjan puolella. Tärkeintä olisi nyt tietää, mitä meressä on tapahtunut. Mikä vaikutus Tenon lohen elämään on Norjan harjoittamalla kassilohien kasvatuksella? Missä merivaelluksella olevat lohet nykyään liikkuvat? Kalastetaanko tenolainen lohi jossakin muualla? Miten ilmastomuutos on vaikuttanut lohen kulkureitteihin ja ravintoon?
Joka vuosi kuulemme tutkijoiden raporteista, kuinka paljon lohta oli joessa ja sen sivujoissa. Olisiko vastaavia tietoja saatavissa myös merialueelta? Tutkimusta on toki tehty ja tehdään. On tutkittu muun muassa lohen ravinnon eli villakuoreen esiintymisalueita meressä. Mutta syyt, miksi lohi ei nouse jokeen, eivät ole selvinneet.
Lisää tutkimusta tarvitaan ja nimenomaan meren osalta. Lohikantojen merelliseen tutkimukseen pitää saada mukaan kaikki Jäämeren rantavaltiot, Norja, Islanti ja Kanada sekä Yhdysvallat. Nyt olisi myös Suomessa säätiöiden ja muiden tutkimustoimintaa rahoittavien tahojen aika herätä. Tenojoen lohen tutkimustoimintaan tarvitaan kunnollinen rahoitus ja alan huippututkijat. Tenon lohi on pelastettava.
Hannele Pokka
ympäristövastuun työelämäprofessori
Helsingin yliopisto
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
