Nimimerkki Syrjäytyneen äiti kirjoitti (HS Mielipide 14.5.), kuinka hänen lapselleen oli myönnetty työkyvyttömyyseläke haetun kuntoutusrahan sijaan. Kela vastasi (HS Mielipide 20.5.), ettei näin voi tapahtua: työkyvyttömyyseläkettä ei voi saada hakematta.
Olemme tutkineet Suomen Akatemian rahoituksella vammaisten nuorten työkyvyttömyyseläkkeitä. Haastatteluaineistomme pohjalta voimme yhtyä äidin kirjoitukseen: työkyvyttömyyseläkkeitä todella myönnetään ihmisille, jotka eivät ole niitä hakeneet. Yhteiskuntamme siivoaa työhaluisia ja jopa täysin työkykyisiä vammaisia nuoria syrjään työelämästä. Olemme saaneet tutkimusta tehdessämme huomata, että aihe on kuitenkin tabu. Kelan asiantuntijatkaan eivät ole suostuneet siitä kanssamme keskustelemaan.
Vammaisten työllisyysaste on Suomessa liian alhainen. Esimerkiksi näkövammaisista ja pyörätuolikäyttäjistä noin kymmenen prosenttia on aidosti työssä ja toinen noin kymmenen prosenttia työnsyrjässä. Työllisyysasteen kohottamiseksi Suomessa olisi otettava käyttöön tutkimusperusteisesti tehokkaimmat keinot. Tämä edellyttää rehellistä kuvausta työkyvyttömyyseläkejärjestelmämme toiminnasta eri vammaisryhmien kohdalla ja valmiutta tehdä uudistuksia.
Kun uusi hallitus aloittaa työvoimapoliittiset ohjelmansa, sen kannattaa suunnata katseensa edes hetkeksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirrettyihin täysin työkykyisiin vammaisiin sekä työmotivoituneisiin osatyökykyisiin, jotta kaikkien potentiaali saataisiin käyttöön ja jokaiselle kansalaiselle mahdollisuus osallistua yhteisen hyvän rakentamiseen. Työelämä tarvitsee meitä kaikkia, ja meillä kaikilla on oikeus kohtuulliseen elintasoon, joka ei työkyvyttömyyseläkkeellä toteudu.
Karoliina Ahonen
Pauli Rautiainen
Itä-Suomen yliopisto
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
