Maahanmuuttoa on esitetty yhdeksi ratkaisuksi Suomen väestökehityksen tuottamiin ongelmiin. Esimerkiksi valtioneuvoston vuonna 2021 julkaisema koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartta tähtäsi työperusteisen maahanmuuton kaksinkertaistamiseen ja kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kolminkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä.
Työperusteisen maahanmuuton toivotaan vastaavan työnantajien tarpeisiin ja kompensoivan Suomen laskevaa syntyvyyttä. Maahanmuuton tarkastelu vain työvoimapolitiikan näkökulmasta voi kuitenkin johtaa tilapäisiin ratkaisuihin ja työvoiman huonoon kohteluun sekä luoda yksipuolisen käsityksen tulijoiden tarpeista. Ulkomainen työvoima ei tuo pysyvää parannusta vaikkapa terveydenhuoltoon tai ravintola- ja matkailualalle, elleivät tulijat viihdy Suomessa.
Työperusteinen maahanmuutto ja maahanmuutto yleisemminkin suuntautuu nykyisin vain osaan Suomea. Suurin osa ulkomailta tulevista asettuu Etelä-Suomen suurille kaupunkiseuduille, joille maan väestö keskittyy muutenkin.
Maahanmuuttopolitiikkaa ei pitäisi tehdä liian yksipuolisesti pelkän työvoimatarpeen perusteella. Mikäli työperusteisen maahanmuuton halutaan parantavan väestökehitystä eri puolilla Suomea, huomio pitäisi kiinnittää siihen, mitkä asiat houkuttelevat ja saavat ihmiset asettumaan tietyille seuduille.
Oppia kannattaa myös ottaa maista, joissa maahanmuuttoa on tietoisesti käytetty väestö- ja talouspolitiikan välineenä. Niissäkin valtaosa työn perässä tulijoista hakeutuu suuriin kaupunkeihin. Vaikka työntekijöitä ohjattaisiin kaupunkien ulkopuolelle, he eivät yleensä jää pysyvämmin syrjäseuduille, koska niillä on niukasti työtä, sopivia asuntoja ja palveluja.
Yleensä syrjäisemmillä seuduilla ei myöskään ole sosiaalista tukea antavia maahanmuuttajien yhteisöjä. Tällaisia viihtyvyyttä lisääviä yhteisöjä tarvitsevat myös ulkomailta tulleet opiskelijat, kun he pohtivat pysyvää uuteen maahan asettumista ja asuinpaikan valintaa.
Australiassa osa pakolaisista ja humanitaarisin perustein maahan otetuista siirtolaisista ohjataan suurten kaupunkien ulkopuolelle, mutta sielläkin tulijoita on ollut vaikea saada asettumaan näille seuduille pysyvästi.
”Pysyvä tilapäisyys tuo mukanaan ongelmia.
Australiassa työvoimatarpeisiin vastaa osittain nuorille aikuisille suunnattu, tilapäistä työvoimaa rekrytoiva Working holiday -ohjelma. Se tuottaa joustavasti työntekijöitä etenkin Australian perustuotantoon. Monet ohjelman kautta maahan tulleet reppumatkailijat ovat kuitenkin kohdanneet alipalkkausta, seksuaalista häirintää, vaarallisia työoloja ja muuta hyväksikäyttöä. Ohjelman kautta Australiaan tuleva työvoima on supistanut sekä paremman sääntelyn piirissä olevien kausityöntekijöiden kysyntää että paikallisten asukkaiden työmarkkinoita.
Suomessa ponnisteluja maahanmuuttajien houkuttelemiseksi on täydennettävä toimilla, jotka helpottavat tulijoiden sopeutumista. Perheenjäsenten muutto työntekijän mukana ja Suomessa luodut sosiaaliset siteet lisäävät huomattavasti maahanmuuttajien halua asettua aloilleen.
Muista maista saadut kokemukset osoittavat, että tilapäiseen työvoimatarpeeseen kehitetyt ratkaisut vaativat jatkuvaa maahantulijoiden virtaa, ja tällainen pysyvä tilapäisyys tuo usein mukanaan myös sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Jotkin työt voivat leimautua jatkuvasti vaihtuvalla työvoimalla hoidettaviksi ”ulkomaalaisten töiksi”, jotka kärsivät muun muassa alipalkkauksesta ja joihin paikallisten asukkaiden on vaikea työllistyä.
Työperusteista maahanmuuttoa kannattaisi hoitaa kokonaisvaltaisesti siten, että tulijoiden ja heidän mahdollisten perheenjäsentensä vastaanotossa otetaan huomioon muun muassa asumiseen ja koulutukseen liittyvät palvelutarpeet. Monista palveluista vastaavilla kunnilla on näihin tarpeisiin vastaamisessa ja sitä edeltävässä suunnittelussa keskeinen rooli. Hätäratkaisujen sijaan tarvitaan pitkävaikutteisia keinoja.
Pekka Kettunen on vieraileva tutkija Siirtolaisinstituutissa. Heli Askola on apulaisprofessori Monash-yliopistossa Melbournessa.
Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.