Helsingin Sanomat piti pääkirjoituksessaan (22.5.) Mannerheimintien ratasillan suojelua tarpeettomana ja ihmetteli Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen halua ”suojella betonia”.
Monille voi tulla yllätyksenä, että Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen ja sen emojärjestön Suomen luonnonsuojeluliiton säännöissä toiminnan tarkoitukseksi on määritelty myös kulttuuriperinnön varjelu. Pääkirjoitus kyseenalaisti yllättäen sillan suojeluarvon vertaamalla sitä siltaakin vanhempaan Manskun vesijohtoon ja kysyi, onko mielestämme myös vesijohto arvokasta rakennusperintöä.
Silta on eri asia, sillä näkyvillä olo maisemassa on iän ohella yksi keskeinen kriteeri siltojen kulttuuriperintöarvoja pisteytettäessä. Vuonna 1893 tai 1894 valmistunut silta on osa Helsingin niemen kiertänyttä satamarataa, jonka merkitys kaupungin taloudelle, teollisuudelle ja kaupalle oli keskeinen. Sitä se on myös Mannerheimintielle, sillä Läntinen Viertotie eli Mansku korotettiin siltaa varten uudelle tasolle.
Siltojen arviointikriteereissä myös se, että ne ovat ensimmäisiä tyypiltään, nousee korkealle. Manskun siltaa on pidetty yhdessä kahden muun satamaradan sillan kanssa Suomen varhaisimmin tehtynä betonisiltana. Säilyneenä 1800-luvun raudoittamattomana betoniholvisiltana se on kansainvälisestikin poikkeuksellisen harvinainen ja arvokas.
Manskun silta on näkyvillä oleva tärkeä osa Helsingin historiaa. Se ansaitsee suojelun samoin kuin muut satamaradan tärkeimmät säilyneet rakenteet. Sillan purkavaa korjaamista ei mainittu Mannerheimintien katuremontin vuonna 2015 hyväksytyssä suunnitelmassa eikä tuotu sen jälkeenkään poliittiseen päätöksentekoon. Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksellä ei siten ole ollut mahdollisuutta puuttua asiaan normaalissa vuorovaikutuksessa.
Suojeluesityksellä Helsingin luonnonsuojeluyhdistys haluaa varmistaa, että sillan korjaamisessa tutkitaan myös alkuperäisen mahdollisimman tarkkaan säilyttävät vaihtoehdot. Toivomme myös, että jatkossa katusuunnittelussa ja muussakin maankäytön suunnittelussa tunnistetaan jo suunnitteluvaiheessa alueen arvokkaat kulttuuriperinnön kohteet ja suunnitelmien vaikutus luontoon.
Noora Kaunisto
puheenjohtaja
Emilia Pippola
järjestösihteeri
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
