Sanotaan, että leikki on lapselle tärkeää. Lapsen perustarpeisiin kuuluu saada leikkiä riittävästi. Leikki on pohja kaikelle kehitykselle ja osa lajityypillistä toimintaa. Lapsi nauttii eniten, kun leikki vastaa juuri hänen tarpeisiinsa, ja vain laadukas leikki kehittää lasta.
Silti leikin todellinen arvostus yhteiskunnassamme on surkeaa, ja laadukas leikki edellyttäisi enemmän myös aikuisten panostusta hyvään ja lapsille antoisaan leikkiin. Päiväkotien leikkiympäristöt ovat usein aneemisia, leikkivälineet puutteellisia ja mikä merkillisintä, varhaiskasvatuksen leikistä puuttuu aikuinen lähes kokonaan.
Päiväkoteja pidetään leikkimyönteisinä ympäristöinä, mutta eivät ole sitä lasten näkökulmasta silloin, kun meteli häiritsee, leikkiympäristö on levoton, aikuiset vaihtuvat usein ja arki on kiireistä ja ennakoimatonta. Varhaiskasvatuksen arjessa leikki on enimmäkseen välitoimintoja aikuisen suunnitteleman arjen lomassa. Hyvä leikki edellyttää kuitenkin muun muassa leikkirauhaa, aikaa kehittyä, turvallista olotilaa ja leikkiin innostavaa toimintaympäristöä.
Lapset rakastavat leikkivää aikuista, ja leikki kaipaa kipeästi myös aikuisten tukea. Varhaiskasvatuksessa on paljon vapaata leikkiä, jolloin lapset puuhastelevat keskenään. Tuettua leikkiä on vain noin neljä prosenttia lasten arjesta, ja arjen täyttävät aikuisten suunnittelemat toimintahetket, kiire ja jopa aikataulutettu suorittaminen. Myös leikki varhaisena tukimuotona puuttuu varhaiskasvatuksesta lähes kokonaan, vaikka se vastaisi erilaisiin lasten tuentarpeisiin erittäin hyvin ja monipuolisesti.
”Leikki on pohja kaikelle kehitykselle.
Tuettu leikki tarkoittaa leikkiä, johon aikuinen osallistuu, joko läsnä olevana tarkkailijana tai aktiivisena leikkijänä niin, että lapsen oma näkökulma ja luovuus pysyvät leikin keskiössä. Leikki, jossa aikuinen sanoittaa tunteita, rikastaa leikkiä, kannattelee kaikkien lasten osallisuutta, sitouttaa uusia tai arempia leikkijöitä leikkiin ja tulkitsee lasten pyrkimyksiä ja tavoitteita muille leikkijöille, tukee lapsia jopa enemmän kuin virikkeelliset ja aikuisjohtoiset tuokiot isoissa ryhmissä. Lapsen minuus rakentuu ennen kaikkea laadukkaassa vuorovaikutuksessa, ei niinkään virikepainotteisen suorittamisen kautta.
Aikuisen kyky pitää mieli avoimena lapsen kokemuksille, ajatuksille, toiveille ja näkemyksille on oleellisen tärkeää tuetussa leikissä. Tämä edellyttää aikuiselta keskittymistä ja rauhoittumista leikkiin, hyviä tunnetaitoja sekä lapsen vuorovaikutuksen tarkkaa havainnointia.
Varhaiskasvatuksessa sekä lapsia että aikuisia kuormittavat osin samat asiat: meteli, kiire ja hektinen arki. Kasvattajien uupuminen ja riittämättömyyden kokemukset syntyvät hyvin pitkälti siitä, kun lasten tarpeisiin ei ehditä vastata eikä työtä saa tehdä omien arvojen mukaan. Laadukas varhaiskasvatus tarkoittaa laadukasta arkea.
Tuettu leikki vastaa myös näihin kokemuksiin, koska se perustuu aitoon läsnäoloon, kiireettömyyteen sekä lasten syvimpiin eli psyykkisiin ja emotionaalisiin tarpeisiin. Tuettu leikki sopii sekä kasvattajille että vanhemmille, silloin kun haluamme tukea lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Annele Wiman
varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja kouluttaja
Kauniainen
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.