Raitiovaunu sujahtaa kohti pysäkkiä. Kuulutus kertoo ranskaksi: ”Seuraava pysäkki, Borriglione. Huomio, ovet aukeavat kulkusuunnassa vasemmalle!”
Nizzassa nykyisenlainen ratikkaliikenne alkoi viisitoista vuotta sitten. Ennen sitä kaupunki oli pirstoutunut kaupunginosiin, joiden keskinäinen yhteys oli heikko. Nykyisen raitiotielinjaston paikalla kulki katukuiluissa busseja. Matka kesti ruuhkien vuoksi ja keskusta kärsi ilmansaasteista.
Tampereella raitiovaunut alkoivat kuljettaa matkustajia pari vuotta sitten. Kuvaus Nizzan liikenteestä sopii Tampereen liikenteeseen ajalle ennen ratikkaa.
Vantaa päätti tällä viikolla, että kaupunkiin rakennetaan raitiotielinja Helsinki-Vantaan lentoasemalle.
Kun Vantaalla ja varsinkin aikoinaan Tampereella keskusteltiin raitioteiden rakentamisesta, kokonaiskuva jäi monilla väittelijöillä suppeaksi. Kuten Tampereesta ja Nizzasta huomaa, ratikkayhteys ei ole vain liikenneyhteys tai keino vähentää päästöjä.
Raitioliikenteen vaikutus on paljon laajempi. Se sitoi sekä Nizzan että Tampereen yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi Tampereella Hervanta oli ennen raitiotieyhteyttä kuin erillinen pikkukaupunki, josta matka keskustaan oli henkisesti paljon nykyistä pitempi. Aiemmin Nizzan rantabulevardi oli vastaavasti henkisesti kaukana Cimiezin ja Valrosen seuduista.
Nyt molemmissa kaupungeissa väki liukuu tyytyväisenä paikasta toiseen kuin liukuhihnalla. Hihnalta on jostain syystä helpompaa poiketa ostoksille sopivan kaupan kohdalla kuin bussin kyydistä.
”Vantaastakin tulee ratikkakaupunki.
Tampereella raitioteiden rakentaminen oli siksikin iso ratkaisu, että ratikka avasi sen kaupungin kehittämisen, josta Tampere on nyt ylpeä. Autoja ohjattiin tunneliin ja ihmisiä ratikkaan. Autoilta vapautuneeseen tilaan voitiin rakentaa asuntoja ja esimerkiksi Ranta-Tampellan kaupunginosa. Järvimaisemien keskusta-alueella neliöhinnat ovat kovat, mikä nostaa kaupungin maan arvoa.
Raitiolinjat ohjaavat Tampereella tulevaa kehitystä. Suuri osa rakentamisesta keskitetään seuduille, joissa ratikka jo kulkee tai tulee kulkemaan. Kun maa ei riitä, Tampere rakentaa Näsijärveen saaren, jonne tulee asuntoja ja jonka ratikkalinja halkaisee.
Hyvät ja henkisesti helpot liikenneyhteydet ehkäisevät lisäksi segregaatiota, kaupunginosien välisten erojen kasvua. Ehkä jopa tehokkaammin kuin ”koulushoppailun” estäminen.
Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.