Muistot    |   Muistot

Kaisa Salonen

Filosofian maisteri Kaisa Salonen kuoli 1. maaliskuuta 2011 Vantaalla. Hän oli 93-vuotias, syntynyt 31. tammikuuta 1918 Vähässäkyrössä. Köyhien, mutta yhteiskunnallisesti aktiivisten ja monipuolisesti kulttuurista kiinnostuneiden vanhempien lapsena syntynyt Kaisa Salonen kävi koulunsa Keravalla.

Tilaajille
Filosofian maisteri Kaisa Salonen s. 31.01.1918 k. 01.03.2011

Filosofian maisteri Kaisa Salonen kuoli 1. maaliskuuta 2011 Vantaalla. Hän oli 93-vuotias, syntynyt 31. tammikuuta 1918 Vähässäkyrössä.

Köyhien, mutta yhteiskunnallisesti aktiivisten ja monipuolisesti kulttuurista kiinnostuneiden vanhempien lapsena syntynyt Kaisa Salonen kävi koulunsa Keravalla.

Hänen isänsä oli kirjailija- ja taiteilijayhdistys Kiilan ensimmäisiin jäseniin kuulunut Kustaa Liukonen, kirjailijanimeltään Ere Kolu.

Kaisa Salonen kirjoitti ylioppilaaksi Keravan yhteiskoulun ensimmäisten yhdeksän ylioppilaan joukossa vuonna 1936. Filosofian maisterin tutkinnon hän suoritti Helsingin Yliopistossa 1942.

Kaisa Salonen osallistui jo kouluaikoinaan vasemmiston poliittiseen ja nuorisotoimintaan. Sota-aikana hän toimi Tampereella Henkisen huollon aluesihteerinä. Hän oli avioitunut vuonna 1939, ja aviomiehen palattua sodasta perhe asui muutaman vuoden Valkeakoskella, jossa Kaisa Salonen toimi mm. opettajana.

Tultuaan valituksi Työväen Sivistysliiton opintosihteeriksi 1946 Kaisa Salonen muutti takaisin lapsuutensa kotikylään Helsingin maalaiskunnan Rekolaan ja jatkoi aktiivista yhteiskunnallista toimintaa.

Hänet valittiin 1952 Valtion Elokuvatarkastamon tarkastajan toimeen, jossa työssä hän oli 20 vuotta. Valkeakoskelle perhe palasi uudelleen 1960-luvulla.

Kaisa Salonen oli pidetty ja monipuolinen luennoitsija ja puhuja, ei ainoastaan poliittisissa tilaisuuksissa, vaan myös raittius- ja ihmissuhdeasioissa. Hänen puheilmaisunsa oli täydellistä suomen kieltä, jota loistava, joskus hieman sarkastinen huumori sävytti.

Kaisa Salonen oli lämmin ihminen, jokapäiväisessä elämässä muut huomioon ottava, valmis kuuntelemaan ja ratkomaan toisten huolia. Ei ollut yllättävää, että hän toimi 22 vuotta Eeva-lehden "Leelian lepotuoli" -palstan pitäjänä ja vastaanotti tuhansia kirjeitä ihmisiltä, jotka halusivat apua elämänsä pulmiin.

Eeva-lehden lisäksi Kaisa Salonen kirjoitti satoja lehtijuttuja ja artikkeleita myös politiikasta ja kulttuurista. Hän käänsi kirjoja ja erilaisia tekstejä sekä ruotsin että saksan kielestä.

Vuodet 1946–61 hän kuului Helsingin maalaiskunnan kunnanvaltuustoon SKDL:n valtuutettuna, istui lukuisissa lautakunnissa ja toimi erilaisissa luottamustehtävissä. Hän kulki pitämässä poliittisia puheita myös Etelä-Hämeessä, jossa hän oli kansanedustajaehdokkaana ja presidentin valitsijamiehenä vuonna 1950.

Kirjallisuus, taide ja matkailu vaikuttivat Kaisa Salosen, hänen aviomiehensä ja koko perheen elämään keskeisesti. Kymmenien eri puolille Eurooppaa suuntautuneiden matkojen lisäksi Italia ja Espanja muodostuivat toisiksi kotimaiksi. Italian kielen taito avasi ovia myös espanjan kielen oivaltamiseen.

Yli kymmenen vuotta Kaisa Salonen vietti talvet Espanjassa, mutta aivan viimeiset vuotensa lastensa hoivissa Helsingissä.

Ilpo Salonen