Muistot

Olavi J. Mattila

Ministeri Olavi J. Mattila kuoli 4. elokuuta 2013 Hyvinkäällä. Hän oli 94-vuotias, syntynyt 24. lokakuuta 1918 Hyvinkäällä. 1970-luku oli Olavi J. Mattilan pitkän uran parasta aikaa. Hän oli silloin valtionyhtiöiden ykkösmies. Mattila oli aloittanut valtion metalliyhtiön Valmetin pääjohtajana vuonna 1965, ja vuonna 1973 hänet nimitettiin sekä Valmetin että metsäyhtiö Enso-Gutzeitin hallitusten puheenjohtajaksi.

Tilaajille
ministeri Olavi J. Mattila s. 24.10.1918 k. 04.08.2013

Ministeri Olavi J. Mattila kuoli 4. elokuuta 2013 Hyvinkäällä. Hän oli 94-vuotias, syntynyt 24. lokakuuta 1918 Hyvinkäällä.

1970-luku oli Olavi J. Mattilan pitkän uran parasta aikaa. Hän oli silloin valtionyhtiöiden ykkösmies. Mattila oli aloittanut valtion metalliyhtiön Valmetin pääjohtajana vuonna 1965, ja vuonna 1973 hänet nimitettiin sekä Valmetin että metsäyhtiö Enso-Gutzeitin hallitusten puheenjohtajaksi.

Nimityksellä pyrittiin lisäämään kahden suuren valtionyhtiön yhteistyötä ja saavuttamaan synergiaa.

Mattilan teollisuusjohtajan ura keskeytyi välillä, sillä presidentti Urho Kekkonen kutsui Mattilan tärkeisiin ministerin tehtäviin. Niistä näkyvin oli kesällä 1975, kun ulkoministeri Mattila pääsi Kekkosen vierelle isännöimään Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokousta Finlandia-talossa.

Mattila oli kuudessa hallituksessa joko ulkoministerinä tai ulkomaankauppaministerinä 1960- ja 1970-luvulla ja hänelle kertyi 1077 ministerinpäivää.

Se oli hyvä saavutus virkamiestaustalla. Mattila aloitti uransa virkamiehenä ulkoministeriössä sekä kauppa- ja teollisuusministeriössä. Aikoinaan hänen nimityksensä Valmetin johtoon olikin suuri yllätys.

Mattila luettiin niin sanottuihin perässähiihtäjiin eli Kekkosen miehiin. Toisin kuin monet muut perässähiihtäjät, Mattila pysyi presidentin kannoilla pitkillä lenkeillä, sillä hän oli ollut nuorena huippu-urheilija ja harrasti liikuntaa läpi elämänsä.

Presidentin päiväkirjoista käy ilmi, että Mattila piti tiiviisti yhteyttä Tamminiemeen. Hän oli usein kolmantena lounaspöydässä, kun Kekkonen tapasi ruotsalaisen teollisuusjohtajan Marcus Wallenbergin.

Ei siis ollut ihme, että Mattilan nimi oli mukana Kekkosen seuraajaveikkailuissa.
Joissakin talouspiireissä häntä pidettiin mahdollisena kompromissina, jonka keskustapuolue olisi voinut nimittää Johannes Virolaisen tai Ahti Karjalaisen sijasta presidenttiehdokkaaksi.

Nämä pohdiskelut osoittautuivat täysin katteettomiksi, kun Kekkonen syksyllä 1981 luopui.

Mattilan nimi ei kiinnostanut keskustalaisia, eikä hänelle löytynyt tukea presidenttiehdokkaaksi.

Nopeasti kävi selväksi, että Mattilan aika oli muutenkin ohi. Hän joutui julkisuusmyrskyn saattelemana jäämään eläkkeelle sekä Valmetista että Ensosta. Valtionyhtiöt olivat suurissa vaikeuksissa, ja niistä syytettiin Mattilaa.

Eläkepäiviä Mattila vietti aluksi Hyvinkään maatilallaan, joka myytiin perheen talousvaikeuksien takia pakkohuutokaupalla vuonna 1999.

Hän sotkeentui epämääräisiin liiketoimiin ja sai petoksesta ehdollisen vankeustuomion vuonna 2004. Julkisuudessa Mattila ei enää esiintynyt, mutta hän kävi ulkoministeriön vastaanotoilla, joihin hän entisenä ulkoministerinä sai kutsun.

Olavi J. Mattila oli myös tarkka siitä, että hänen nimensä edessä käytettiin koko arvonimeä, jonka Kekkonen oli aikoinaan hänelle myöntänyt.
Se kuului: Erikoislähettiläs ja täysivaltainen ministeri.

Unto Hämäläinen