Ylermi Runko

Osuusliike Elannon entinen pääjohtaja Ylermi Runko kuoli 7. lokakuuta 2013 Käpyrinteen palvelutalossa Helsingissä. Koko hänen elämänsä ja työuransa liittyi kiinteästi Helsinkiin, jonka kehitykseen hän vaikutti myös neljännesvuosisadan kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajana. Runko syntyi 13. kesäkuuta 1927 Helsingissä. Hän oli yksinhuoltajaäidin poika Kallion Castreninkadulta. Runko luki merkonomiksi. Ensimmäinen vakituinen työpaikka 1950 oli Elanto. Ja samasta talosta hän jäi pääjohtajana eläkkeelle 1990.

9.10.2013 8:07

Elannon entinen pääjohtaja Ylermi Runko s. 13.06.1927 k. 07.10.2013

Osuusliike Elannon entinen pääjohtaja Ylermi Runko kuoli 7. lokakuuta 2013 Käpyrinteen palvelutalossa Helsingissä. Koko hänen elämänsä ja työuransa liittyi kiinteästi Helsinkiin, jonka kehitykseen hän vaikutti myös neljännesvuosisadan kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajana. Runko syntyi 13. kesäkuuta 1927 Helsingissä. Hän oli yksinhuoltajaäidin poika Kallion Castreninkadulta. Runko luki merkonomiksi. Ensimmäinen vakituinen työpaikka 1950 oli Elanto. Ja samasta talosta hän jäi pääjohtajana eläkkeelle 1990. Elanto oli monessa edelläkävijä. Se perusti itsepalvelumyymälöitä ja kehitti konttoritekniikkaansa. Rungon titteliksi tuli ennen pitkää "reikäkorttiosaston päällikkö". "Olen uraltani suistunut atk-mies", hän luonnehti myöhemmin. Tie pääjohtajaksi aukesi 1968. Mauno Koivisto oli jo ehditty valita paikalle, mutta hän saikin viran Suomen Pankista. Elannossa ja vähän muutenkin Runko oli "viimeinen tannerilainen". Hän koki itsensä osuusliikkeen pitkäaikaisen toimitusjohtajan ja suuruuden luojan Väinö Tannerin perinteen vaalijaksi siinä määrin, että säilytti Tannerin kalustuksen työhuoneessaan. Elannon turvana oli vankka omaisuus, omat kiinteistöt, mutta itse liiketoiminta kannatti Rungon kauden loppua kohti huonosti. Tilanne oli silti paljon parempi kuin muulla E-osuuskauppaliikkeellä, jonka suurfuusioon Elantoa ajettiin mukaan 1980-luvun alussa. Asialla oli muun muassa sosiaalidemokraattisen puolueen ylin johto. Elanto oli taloudellisesti vahvempi ja poliittisilta voimasuhteiltaan monipuolisempi kuin muu E-liike. Elannon itsenäisyyssoturien pelkona oli, että osuusliikkeen varallisuus valuisi muiden velkoihin. Kertomansa mukaan Runkoa taivuteltiin fuusion taakse muun muassa lupaamalla vuorineuvoksen arvo. Runko ehti pääjohtajakaudellaan vielä yrittää S-ryhmän osuuskaupan HOK:n toimitusjohtajan Pentti Pasurin kanssa Elannon viemistä SOK:laiseen leiriin. Tietovuodon takia yritys politisoitui ja raukesi. Eläkeläisenä Runko joutui näkemään sivusta Elannon velkasaneerauksen. Myöhemmin hän sai tyytyväisenä seurata HOK-Elannon syntyä, joka pitkälle vastasi hänen varhempia ajatuksiaan. Kunnallispolitiikassa Runko oli kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan henkilöitymä - jopa niin, että hän joutui jatkamaan viimeisen vaalikauden vastoin tahtoaan, koska porvarit eivät olisi hyväksyneet toista sosialidemokraattia tehtävään. Kaupunkisuunnittelussa Rungon linja oli reipasta rakentamista kannattava ja epäideologinen. Hän sai todistella, että roolit Elannossa ja lautakunnassa eivät sekoittuneet. Runko vaikutti usein nukkuvan lautakunnan kokouksissa. Kuitenkin juuri oikealla hetkellä hän avasi silmänsä ja muotoili sekavimmastakin asiasta nopeasti tarkan äänestysehdotuksen. Eläkkeellä hän oli muun muassa Merkonomiliiton puheenjohtaja ja näkyvimpiä sosiaalidemokraatteja pippurisessa EU-jäsenyyden vastustajajoukossa. Ylermi Runko oli metron vankka kannattaja. Hän ajoi varhain kuntarajojen ylittämistä metropolihallinnon tapaan ja olisi ollut valmis sallimaan Helsinkiin korkeatakin rakentamista. Tietullien kannattajana hän oli pioneereja. Hän oli Stadin kundi ja urbanisti. Esko Nurmi

Uusimmat muistokirjoitukset