Tom Krause

Aikansa tähtibaritoneihin kuulunut oopperalaulaja Tom Krause kuoli 6. joulukuuta 2013 Hampurissa 79-vuotiaana. Krause oli syntynyt 5. heinäkuuta 1934 Helsingissä. Kansainvälisessä musiikkimaailmassa Krause muistetaan nykyään ennen kaikkea loistavista oopperalevytyksistään. Hän levytti myös paljon yksinlauluja.

10.12.2013 9:32

Oopperalaulaja Tom Krause s. 05.07.1934 k. 06.12.2013

Aikansa tähtibaritoneihin kuulunut oopperalaulaja Tom Krause kuoli 6. joulukuuta 2013 Hampurissa 79-vuotiaana. Krause oli syntynyt 5. heinäkuuta 1934 Helsingissä. Kansainvälisessä musiikkimaailmassa Krause muistetaan nykyään ennen kaikkea loistavista oopperalevytyksistään. Hän levytti myös paljon yksinlauluja. Erityisen kuuluisaksi Krause tuli Mozartin Don Giovannina ja Figaron häiden kreivinä. Don Giovanni oli hänelle pitkään ehkä kaikkein tärkein rooli. Hän kertoi suorastaan riemastuneensa päästessään Don Giovannin loppukohtauksessa mittelemään voimiaan kuoleman takaista valtakuntaa edustavan Kivisen vieraan kanssa. Krause alkoi opiskella laulua 18-vuotiaana Antti Koskisen johdolla. Laulajan ammatti ei ollut kuitenkaan arvostettu Krausen porvarillisessa suomenruotsalaisessa perheessä. Isänsä toivomuksesta Krause hankki ensin "kunnon" ammatin ja suoritti lääketieteen kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa 1956. Sen jälkeen isä päästi hänet maailmalle. Ensi töikseen Krause lähti opiskelemaan laulua kolmeksi vuodeksi Wienin musiikkiakatemiaan. Kotimaan yleisön Krause valloitti alusta lähtien. "Hänen äänensä on parhaita, mitä maassamme on koskaan syntynyt: teräksinen, taipuisa, ilmeikäs, milloin hivelevä, milloin karmea", kirjoitti Erik Tawaststjerna HS:ssa Krausen lied-konsertista. Nuorelle Krauselle kaikki oli helppoa. Hän oli "Jumalten suosikki, sunnuntailapsi, leijona kamarilaulajaksi", kuvaili muuan kriitikko. Komea ja kookas Krause lumosi kauniin uljaalla äänellään ja säteili suurta viehätysvoimaa sekä henkevää älykkyyttä. Vuodet 1959-62 Krause oli kiinnitetty Länsi-Berliinin Deutsche Operiin. Vuonna 1962 Hampurin valtionoopperan kuuluisa johtaja Rolf Liebermann kiinnitti hänet talonsa solistiksi. Krausen kansainvälinen maine kasvoi nopeasti. New Yorkin Metropolitan-oopperassa Krause debytoi 1967. Näihin aikoihin hän lauloi paljon kapellimestari Leonard Bernsteinin johdolla. Hänen yhteistyökumppaneitaan olivat monet ajan suurimmat kapellimestarit, joista tärkeimmät olivat Herbert von Karajan ja Carlo Maria Giulini. Kesällä 1968 Krause lauloi Don Giovannina Salzburgin musiikkijuhlilla. Kun Krause vieraili 1964 Suomen kansallisoopperassa Don Giovannina, Uuden Suomen kriitikon Seppo Nummen mukaan Krause oli roolissa "hymyilevä antiikkinen lemmenjumala", eräänlainen "erotosaurus". Kun Krause vieraili samassa roolissa Kansallisoopperassa kahta vuotta myöhemmin, Nummi totesi, että "oli tapahtunut ihme": demoni oli nyt mukana, tyypistä oli kasvanut ihminen. Nummi huomautti myös, ettei Krause enää laulaessaan "huutanut". Vuonna 1973 Krause ajautui äänelliseen kriisiin. "Minulla oli hyvä luonnonääni, ja se auttoi minua todella pitkälle", hän totesi itse. "Ennen tunne vei ääntä. Lauloin vapaasti, enkä paljon ajatellut. Vaikeuksia tuli vasta 1973, kun ääni oli menettänyt nuoruuden helppoutta. Se jälkeen olen opiskellut jatkuvasti äänenmuodostusta." Mielenhallintaa Krause löysi itämaisesta filosofiasta. Omien äänellisten ongelmien tutkiminen ja ratkominen teki Krausesta erinomaisen laulupedagogin. Vuodet 1994-2000 hän oli Hampurin musiikkikorkeakoulun yksinlaulun professori. Kesäisin hän opetti Savonlinnan musiikkiakatemiassa, ja Savonlinnan oopperajuhlilla hän esiintyi monissa rooleissa. Myös Krausen omat konsertit ja oratorioesiintymiset olivat Suomessa musiikin tähtihetkiä. Hannu-Ilari Lampila

Uusimmat muistokirjoitukset