Muistot

Hannu Paunila

Arkkitehti Hannu Paunila kuoli 11. marraskuuta 2015 Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vaikeaan leikkaukseen. Hän oli 63-vuotias ja syntynyt Jokioisilla 10. heinäkuuta 1952. Lapsuus- ja nuoruusvuotensa Paunila vietti Seinäjoella sekä Särkisalmella. Loput kouluvuodet kuluivat Imatralla, jonne perhe muutti isän työn perässä.

Arkkitehti Hannu Paunila s. 10.07.1952 k. 11.11.2015

Arkkitehti Hannu Paunila kuoli 11. marraskuuta 2015 Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vaikeaan leikkaukseen.

Hän oli 63-vuotias ja syntynyt Jokioisilla 10. heinäkuuta 1952.

Lapsuus- ja nuoruusvuotensa Paunila vietti Seinäjoella sekä Särkisalmella. Loput kouluvuodet kuluivat Imatralla, jonne perhe muutti isän työn perässä.

Arkkitehdiksi opiskellessaan ja valmistuttuaan Hannu Paunila toimi kotimaisissa ja ulkomaisissa rakennushankkeissa Timo Penttilän arkkitehtitoimistossa. Hän työskenteli jonkin aikaa myös Heikki ja Kaija Sirenin toimistossa Helsingissä.

Opiskeluaikana hän tapasi Maija-vaimonsa, tulevan maisema-arkkitehdin, jonka kanssa hän jakoi perhe- ja työelämänsä.

Perniöön Paunila muutti vuonna 1983 aloittaessaan Meri-Teijo Oy:n arkkitehtina. Paunilan saapuessa Meri-Teijossa käynnistettiin mittavia lomakeskuksen rakentamishankkeita. Runsaan kolmen vuosikymmenen aikana hän jätti seutuun merkittävän kädenjälkensä.

Hänellä riitti vaalimista niin rakentamisen lupaehdoissa kuin herkän maiseman puolustamisessa. Luonnonsuojelijoihin hän ei samaistunut, mutta pyrki niin kaavoituksessa kuin täydennysrakentamisessa harmoniaan ympäristön kanssa.

Entistämistä ja korjausrakentamista Paunila pääsi toteuttamaan useissa merkittävissä kohteissa, mutta myös perheen Teijolta hankkimassa talossa. Hän kunnosti vuonna 1733 rakennetun talon arvokodiksi.

Samoillessaan Teijon metsissä Paunila oivalsi, että seudusta pitää saada valtion retkeilyalue. Hän pohjusti aloitteen, joka johti ns. Lex Roosin hyväksymiseen 1990 ja retkeilyalueen perustamiseen.

Paunilan päättäväisyyttä tarvittiin Teijon kirkon ja hautausmaan pelastamiseen. Meri-Teijon konkurssin myötä vasaran alle joutunut Suomen pienin kivikirkko päätyi pakkohuutokaupassa hänen johtamansa Teijon kirkkoyhdistyksen omistukseen 1999.

Alkoi peruskorjaus, jossa arkkitehdin taidoille oli käyttöä. Paunila vastasi myös hautausmaan kunnostussuunnitelmasta ja toteutuksen johtamisesta.

Luontoa arvostanut Paunila kauhistui Metsähallituksen tapaa hakata retkeilyalueen metsiä. Hän teki ehdotuksen Teijon kansallispuiston perustamisesta retkeilyalueen tilalle. Hän pani tarmonsa peliin ja saavutti tavoitteensa. Teijon kansallispuisto perustettiin 1. tammikuuta 2015.

Hannu Paunila oli poikkeuksellisen päättäväinen ihminen. Hän hyödynsi taitavasti päättäjien ja median tarpeita pyrkimystensä edistämisessä. Tykistön yliluutnanttina ja tulenjohtokomentajana hän loihti keskityksiä, joita vastapuolen oli vaikea torjua.

Timo Korpinen
Kirjoittaja on Hannu Paunilan pitkäaikainen ystävä.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet