Muistot    |   Kuolleet

Margareta Jokinen

Museoammattilainen ja taidevaikuttaja Margareta Jokinen (ent. Springert, o.s. Björklund) kuoli 89-vuotiaana 29. marraskuuta 2015 Turussa. Hän oli syntynyt 13. kesäkuuta 1926 Kokkolassa.

Museoammattilainen Margareta Jokinen s. 13.06.1926 k. 29.11.2015

Museoammattilainen ja taidevaikuttaja Margareta Jokinen (ent. Springert, o.s. Björklund) kuoli 89-vuotiaana 29. marraskuuta 2015 Turussa. Hän oli syntynyt 13. kesäkuuta 1926 Kokkolassa.

Jokinen aloitti uransa Turun kaupungin historiallisen museon museoapulaisena ja toimi myöhemmin kokoelmien parissa myös amanuenssina. Erikoisimpiin saavutuksiin kuului Suomen ensimmäisen valokuvan, Henrik Cajanderin 3.11.1842 dagerrotyypin, löytäminen arkiston kätköistä.

Jokinen osallistui merkittävään kulttuuriperinnön taltiointiprojektiin 1950-luvun puolivälissä, kun konsuli Alfred Jacobssonin ja tämän puolison Hélènen Åbo Akademille lahjoittama Ett hem -museon rakennus päätettiin purkaa Hämeenkadulta.

Yhdessä Toini Grönqvistin kanssa inventoitu aineisto oli sittemmin käytettävissä, kun uusi museo arvokkaine taide- ja esinekokoelmineen avattiin noin kymmenen vuoden päästä Turun Piispankadulla.

Pisimmän ja Turun taide-elämän kannalta merkittävimmän uran Jokinen loi Wäinö Aaltosen museon hoitajana ja Kuvataidelautakunnan taideasiainsihteerinä 1969–1989. Tänä aikana Wäinö Aaltosen museosta tuli keskeinen turkulaisen taiteen esittelypaikka, jossa edistettiin avarakatseisesti niin nuorten taiteilijoiden asiaa kuin valokuvauksenkin asemaa vakavasti otettavana taidemuotona.

Turkulaisella taidemuseokentällä astuttiin Jokisen aikana uusille urille myös saavutettavuuden saralla. Lasten kuvataidekerhon toiminnalla ja opastuksilla avattiin taiteen maailmaa muillekin kuin aikuisille. Museoissa marginaaliin jääviä tavoiteltiin myös kokeilevilla näyttelyratkaisuilla.

Jokinen itse muisteli mieleenpainuvimpana saavutuksenaan sokeiden tarpeet huomioivaa näyttelyä. Oli suorastaan ennenkuulumatonta, että taidemuseossa sallittiin veistosten tunnustelu ja innostettiin tutustumaan materiaaleihin nuuhkimalla. Näkövammaisten itsenäistä kulkua auttamassa oli miellyttävän tuntuiset köydet.

Perhepiirissä rauhallisen ystävällistä Margaretaa kutsuttiin Piaksi. Hän oli museotyönsä ohessa aktiivinen lukuisissa luottamustehtävissä niin Turkuseuran ja seurakunnan kuin Turun piirustuskoulunkin parissa. Näyttelyt ja naisten nousu taidehistoriaan kiinnostivat häntä vielä eläkepäivinäkin – viimeiseksi vierailukohteeksi jäi Ellen Thesleffin näyttely Turun taidemuseossa.

Riitta Kormano
Marja-Leena Hilke
Kirsti Saksa

Kirjoittajat ovat Margareta Jokisen kollega ja ystäviä.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?