Muistot

Eero Uusitalo

Maaseutupolitiikan professori Eero Uusitalo kuoli 69-vuotiaana sairauskohtaukseen 5. joulukuuta 2015 Perniössä. Perniössä hän oli myös syntynyt. Uusitalon sosiologian opinnot huipentuivat vuoden 1994 väitöskirjassa, joka käsitteli elinkeinojen edistämistä maaseudun kehittäjäyhteisöissä. Oltuaan Turun yliopiston sosiologian yliassistenttina ja työskenneltyään Varsinais-Suomen maaseutukeskuksessa Uusitalo jatkoi 1980-luvun puolivälissä Helsinkiin Suomen Kunnallisliittoon.

Professori Eero Uusitalo k. 05.12.2015

Maaseutupolitiikan professori Eero Uusitalo kuoli 69-vuotiaana sairauskohtaukseen 5. joulukuuta 2015 Perniössä. Perniössä hän oli myös syntynyt.

Uusitalon sosiologian opinnot huipentuivat vuoden 1994 väitöskirjassa, joka käsitteli elinkeinojen edistämistä maaseudun kehittäjäyhteisöissä. Oltuaan Turun yliopiston sosiologian yliassistenttina ja työskenneltyään Varsinais-Suomen maaseutukeskuksessa Uusitalo jatkoi 1980-luvun puolivälissä Helsinkiin Suomen Kunnallisliittoon.

Ura eteni sisäasianministeriöön ja lopulta maa- ja metsätalousministeriöön. Uusitalon elämäntyön pisin kaari alkoi 1990-luvun puolivälissä, jolloin hänestä tuli valtioneuvoston asettaman maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän pääsihteeri ja maaseudun laaja-alaisesta kehittämisestä vastaava maaseutuneuvos. Näistä tehtävistä hän jäi eläkkeelle 2012.

Tasavallan presidentti myönsi Uusitalolle professorin arvon vuonna 2005.

Uusitalo oivalsi jo 1970-luvulla, että maaseutu on nähtävä kokonaisuutena. Maaseutu on paljon muutakin kuin maatalous. Maaseutu voi vastata monenlaiseen yhteiskunnalliseen kysyntään. Tästä kehkeytyi laajan maaseutupolitiikan idea. Maaseudun mahdollisuuksien todeksi tekemisessä tarvitaan hallinonalojen, kansalaisten ja yritysten yhteistyötä. Maaseutupolitiikka ei ole anelua ja valittamista, vaan maaseudun vahvuuksien tunnistamista ja vahvistamista. Jo 1990-luvulla Uusitalo herätteli pohtimaan esimerkiksi hajautettua energiantuotantoa, lähiruokaa ja etätyötä.

Uusitalon johdolla maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä laati useita maaseutupoliittisia kokonaisohjelmia. Hänen sinnikkyytensä siivin EU:n paikallisen maaseutupolitiikan suuresta oivalluksesta, kansalaislähtöisestä ja paikkaperustaisesta Leader -metodista tuli kansallinen menestystarina. Suomessa on 54 paikallista toimintaryhmää; koko maaseutu on niiden piirissä.

Uusitalon intomielen ansiosta Leader -metodin vahvuus havaittiin myös EU:n komissiossa, ja nykyään se on vakiinnuttanut asemansa koko EU:n alueella. Uusitalosta tuli kansainvälisesti arvostettu maaseutupoliitikko.

Uusitalo edisti myös maaseutututkimusta. Yliopistoihin perustettiin 2000-luvun alussa eri tieteenaloille kymmenkunta maaseutualan professuuria. Yliopistojen kiinnostuksen herättäneen osarahoituksen teki mahdolliseksi Uusitalon taitava valmistelu.

Professuurien perustaminen maa- ja metsätalousministeriön kautta oli omintakeista ja rohkeaa yliopistopolitiikkaa. Opetusministeriöstä olisi todennäköisesti naurettu ulos, jos olisi esitetty kymmenen maaseutuprofessorin perustamista.

Eero Uusitalo säilytti elävän yhteyden maaseutuun. Hän oli pitkäaikainen Suomen Kylätoiminta ry:n hallituksen puheenjohtaja. Seuraaja valittiin vuoden 2015 marraskuussa.

Professori Uusitalon kirjat ovat suomalaisen maaseutupolitiikan perusteoksia. Puhujana hän oli järisyttävä: suurten sanojen ja eleiden sekä päällekäyvän karisman yhdistelmä. Ajatukset sähisivät, kielikuvat kipinöivät ja puhe jylisi.

Hannu Katajamäki
Kirjoittaja on Eero Uusitalon ystävä ja kollega.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?