Muistot    |   Kuolleet

Jouko Kytömaa

Jouko Kytömaa 1931–2016

Taiteilija Jouko Kytömaa s. 17.07.1931 k. 05.02.2016

Taidemaalari Jouko Kytömaa kuoli Jyväskylässä 5. helmikuuta 2016 84-vuotiaana. Hän oli syntynyt 17. heinäkuuta 1931 Punkalaitumella.

Jouko Kytömaalla oli jo nuorena kova kipinä piirtämiseen ja maalaamiseen. Hän opiskeli kaksi vuotta kotiteollisuuskoulussa ja pääsi sen jälkeen Helsingin Taideteolliseen oppilaitokseen, josta valmistui vuonna 1958. Helsingistä löytyi myös elämänkumppani, puoliso Ulpu Kytömaa (os. Laurén).

Taiteilijan ura veti Kytömaata voimakkaasti jo kuusikymmenluvulla, mutta aika ei ollut vielä silloin kypsä taiteilijaksi ryhtymiseen. Leipä oli siis tienattava muualta. Tie vei mainosmaailmaan. Kytömaa aloitti vuonna 1953 Sokoksen mainososastolla ja siirtyi sieltä Pukevan mainososastolle. Vuonna 1960 hän perusti Helsingissä oman mainosalan yrityksen, joka työllisti parhaimmillaan toistakymmentä työntekijää.

Kipinä taiteen tekemiseen hehkui kuitenkin koko ajan enemmän, ja vapaaksi taiteilijakso Kytömaa siirtyi vuonna 1970. Samana vuonna hän muutti perheineen Vantaan Martinlaaksoon. Kesäasunnosta Keski-Suomessa Tuhmalammen rannalla tuli Jouko Kytömaan ateljee Upukka. Siellä hän viihtyi ja siellä syntyi myös suuri osa hänen teoksistaan.

Kytömaa tuli tunnetuksi eräaiheisista maalauksistaan, kukka-asetelmistaan sekä puu- ja metallireliefeistään. Aihealueita oli useita muitakin, esimerkiksi muotokuvamaalarina hän oli taitava. Kytömaa oli ahkera ja maalasi paljon.

Jouko Kytömaa oli taiteilijana kokeilunhaluinen ja kiinnostunut mitä moninaisemmista tavoista toteuttaa itseään. Esimerkiksi erilaisia maalaustekniikoita ja materiaaleja hän kokeili sekä opiskeli jatkuvasti.

Hänellä oli useita omia näyttelyitä. Yhteisnäyttelyissä hän oli mukana mm. kansainvälisessä erätaidenäyttelyssä Ruotsin Jonköpingissä 1979 ja kutsunäyttelyssä Erätulet Kuopiossa 1982. Suomen Metsästysmuseossa Riihimäellä on kokoelmissaan kolme Kytömaan maalausta. Ensimmäisestä taidenäyttelystä 1996 alkanut yhteistyö metsästysmuseon kanssa jatkui kaksi vuosikymmentä.

Kytömaa lavasti 1970-luvulla kaksi Helsingin konservatorion tuottamaa oopperaa, joissa myös puoliso Ulpu lauloi: Kerjäläisoopperan ja Windsorin iloiset rouvat. Hän lavasti myös Sibelius-Akatemian oopperaluokan esittämän Gaetano Donizettin Ovikellon sekä balettimestari Airi Säilän lapsibaletin Ruma ankanpoikanen juhlaesityksen Kansallisoopperassa 1975.

Luonnonilmiöt kaikkialla ja ympäristö eri muodoissaan olivat Kytömaalle tärkeitä. Lapsuudesta asti seuranneet metsästys- ja kalastusharrastukset antoivat sisältöä ja elämyksiä vielä vanhemmallakin iällä. Tärkeintä ei ollut saalis vaan kokemukset metsissä ja vesien äärillä.

Juha Kytömaa
Kirjoittaja on Jouko Kytömaan poika.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet