Muistot

Marjatta Sutinen

Valokuvaaja Marjatta Sutinen (o.s. Toivanen), kuoli 7. maaliskuuta 2016. Hän oli syntynyt Saarijärvellä 30. huhtikuuta 1947. Marjatta Sutinen syntyi valokuvaajasukuun, isän puolelta olivat lähes kaikki suvussa jossain tekemisissä valokuvauksen kanssa. Hänen isoisänsä perusti Saarijärvelle valokuvausliikkeen, joka sodan jälkeen siirtyi Marjatan isälle. Marjatta siirtyi heti koulun päätteeksi töihin perheen liikkeeseen, josta tuli sitten hänen elämäntehtävänsä. Aikanaan vanhempien jätettyä työelämän Marjatta jatkoi valokuvausliikkeen hoitamista yhdessä aviomiehensä Arin kanssa.

Valokuvaaja Marjatta Sutinen s. 30.04.1947 k. 07.03.2016

Valokuvaaja Marjatta Sutinen (o.s. Toivanen), kuoli 7. maaliskuuta 2016. Hän oli syntynyt Saarijärvellä 30. huhtikuuta 1947.

Marjatta Sutinen syntyi valokuvaajasukuun, isän puolelta olivat lähes kaikki suvussa jossain tekemisissä valokuvauksen kanssa. Hänen isoisänsä perusti Saarijärvelle valokuvausliikkeen, joka sodan jälkeen siirtyi Marjatan isälle.

Marjatta siirtyi heti koulun päätteeksi töihin perheen liikkeeseen, josta tuli sitten hänen elämäntehtävänsä. Aikanaan vanhempien jätettyä työelämän Marjatta jatkoi valokuvausliikkeen hoitamista yhdessä aviomiehensä Arin kanssa.

Valokuvaajana Marjatta oli erityisesti muotokuvaaja, hänelle ominta oli studiokuvaaminen. Sesonkiaikaa olivat kevään ylioppilaskuvaukset sekä kesän tullen rippi- ja erityisesti hääkuvaukset.
Näiden lisäksi lapsi- ja passikuvat eivät katsoneet vuodenaikaa.

Hän ehti kokea valokuvauksen monet murrosvaiheet: mustavalkokuvauksen kauden, värikuvaamisen tulon myös harrastajien ulottuville sekä valokuvausliikkeiden omien kuvantekolaitteiden, ”minilabbisten”, tulon liikkeiden palveluvalikoimaan. Lopulta digikuvaus valtasi alan ja syrjäytti filmin.

Vaikka Marjatta viihtyi erinomaisesti kotona, hän piti myös matkustamisesta. Kun seuramatkat yleistyvät 1970-luvun alussa, hän kävi mielellään ystäviensä kanssa matkoilla etelässä. Myöhemminkin hän matkusti mielellään tyttärensä kanssa. Innokkaana ja varman maun omaavana sisustajana hän nautti myös kodin uudistamisesta seuraten jatkuvasti, mitä uutta maailmalla on tarjolla.

Aikanaan hän iloitsi myös tulevista eläkepäivistä, mutta ne eivät saapuneetkaan sitten sellaisina, mitä hän toivoi. Löytyi vakava sairaus, joka rajoitti elämää vuosi vuodelta enemmän.
Marjatta nautti erityisesti hetkistä lastenlastensa kanssa, ”kun niillä on niin hyvät jutut”. Hän sai olla heidän kanssaan vielä noin reilun viikon ennen kuin sairaus uuvutti lopullisesti.

Jarmo Toivanen
Kirjoittaja on Marjatta Sutisen veli.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?