Muistot    |   Kuolleet

Imre Kertész

Unkarin kansainvälisesti tunnetuin nykykirjailija Imre Kertész kuoli torstaina aamuyöstä 31. päivänä maaliskuuta 2016 kotonaan Budapestissa. Hän oli sairastanut pitkään Parkinsonin tautia. 86-vuotiaana menehtyneen kirjailijan kuolema merkitsi yhden aikakauden loppua maailmankirjallisuudessa.

Kirjailija Imre Kertész s. 09.11.1929 k. 31.03.2016

Unkarin kansainvälisesti tunnetuin nykykirjailija Imre Kertész kuoli torstaina aamuyöstä 31. päivänä maaliskuuta 2016 kotonaan Budapestissa. Hän oli sairastanut pitkään Parkinsonin tautia. 86-vuotiaana menehtyneen kirjailijan kuolema merkitsi yhden aikakauden loppua maailmankirjallisuudessa.

Hän oli yksi viimeisistä elossa olleista aikalaiskirjailijoista, joiden kaunokirjallisen tuotannon keskeiset teeman palautuivat itse koettuihin kauhuihin natsi-Saksan keskitysleireillä.

Suomessakin hyvin tunnettu Imre Kertész oli syntynyt 9. päivänä marraskuuta 1929 Budapestissa juutalaisperheeseen. Hän sai vanhemmiltaan ensimmäisen päiväkirjansa täyttäessään kymmenen vuotta.

Unkarilaisen kustantajan mukaan Imre Kertész viimeisteli vielä sairausvuoteellaan kokoomateosta, joka sisältää hänen päiväkirjamerkintöjään vuosilta 1991–2001. Kirja ilmestyi Unkarissa vain muutama viikko ennen hänen kuolemaansa.

Juuri kirjallinen taistelu humanismin puolesta toi hänelle Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2002 kirjallisesta tuotannosta, joka muistuttaa jälkipolvia siitä, kuinka historian mielivaltainen barbarismi jauhaa ihminen murskaksi. Arvostuksesta kertoo sekin, että hän on toistaiseksi ainoa unkarilainen kirjailija, jolle on myönnetty Nobelin kirjallisuuspalkinto.

SS-joukkojen erikoistehtävistä vastannut iskuryhmä pakkosiirsi 14-vuotiaan Imre Kertészin 7 000 unkarinjuutalaisen kanssa keväällä 1944 Budapestissa Auschwitzin ja sieltä muutaman kuukauden kuluttua Buchenwaldiin, josta hän selvisi hengissä, kun liittoutuneet vapauttivat keskitysleirin huhtikuussa 1945. Holokausti vaati kaiken kaikkiaan noin puolen miljoonan unkarinjuutalaisen hengen.

”Ennen joutumistani keskitysleiriin en pitänyt itseäni mitenkään leimallisesti juutalaisena. Vasta Auschwitz teki minusta juutalaisen”, Kertész on todennut itse.

Vapautuksen jälkeen hän palasi Unkariin ja työskenteli toimittajana Világosság-lehdessä Budapestissa. Kun lehti omaksui kommunistisen ideologian vuonna 1951, hän sai potkut, koska puoluejohto ei luottanut häneen. Seuraavat kaksi vuotta kuluivat asepalveluksessa. Päästyään siviiliin hän ansaitsi elantonsa kääntäjä. Hän käänsi unkariksi muun muassa Nietzschen, Wittgensteinin, Schnitzlerin, Hofmannsthalin, Freudin ja Canettin teoksia.

Samaan aikaan Imre Kertész myös kirjoitti musikaaleja. Hän asui vaimonsa kanssa pienessä yksiössä keskellä Budapestia vain kivenheiton päässä Tonavasta. Hän kirjoitti myös kirjoja, mutta ei löytänyt niille kustantajaa. Vasta vuonna 1975 julkaistiin omaelämäkerrallinen romaani Sorstalanság (Kohtalottomuus) hänen kokemistaan kauhuista natsien keskitysleirillä. Kirjan kirjoittamisen hän oli aloittanut jo vuonna 1960. Vasta kirjan saksannos vuonna 1990 teki hänestä kansainvälisen tähden, mikä synnytti kansainvälisen kiinnostuksen myös hänen muita teoksiaan kohtaan. Kaddis a meg nem született gyermekért (Kaddish syntymättömälle lapselle) ilmestyi saksaksi kaksi vuotta myöhemmin.

Suomeksi Imre Kertészin tuotannosta hän käännetty kuusi kirjaa. Myös hänen nobel-juhlassa pitämänsä puheensa Heureka! joulukuussa 2002 Tukholmassa on suomennettu.

Monet Imre Kertészin kirjoista käsittelevät joko elämää keskitysleirillä tai leirien vaikutusta ihmisen myöhempään elämään. Niissä hän avaa traagisia kokemuksia, jotta estäisi tunnesuonien kalkkeutumisen. Vain tällaisen kalkkitukoksen liuottaminen voi taata sen, että historia ei välttämättä toistaisi omia pimeitä hetkiään.

Ihmisen vastuuta absoluutisesta pahasta ei saa verhota mystiikaan.

”Lakatkaa vihdoin sanomasta, [...] että Auschwitzeille ei ole selitystä, että Auschwitz on irrationaalisten, järjellä käsittämättömien voimien tulosta, sillä pahalle löytyy aina järkevä selitys”, Imre Kertész kirjoittaa teoksessa Kaddish syntymättömälle lapselle.

Jukka Petäjä

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet
  • Kirjallisuus
  • Unkari
  • Nobel-palkinto