Muistot    |   Kuolleet

Anna-Marja Angervo-Nurmi

Anna-Marja Angervo-Nurmi 1934–2016

Pianisti Anna-Marja Angervo-Nurmi s. 09.07.1934 k. 02.03.2016

Pianisti ja pianonsoiton opettaja Anna-Marja Angervo-Nurmi, läheisilleen Ama, kuoli 2. maaliskuuta 2016 pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana 81 vuoden iässä.

Angervo-Nurmi syntyi Helsingissä 9. heinäkuuta 1934. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Suomalaisesta yhteiskoulusta 1954 ja 1960-luvun alussa voitti ensin Akateemisen mestaruuden sekä valmistui Sibelius-Akatemiasta diplomipianistiksi. Sibelius-Akatemiassa hänen opettajiaan olivat professorit Ilmari Hannikainen, Erik Tawaststjerna ja Timo Mikkilä.

Angervo-Nurmi syntyi ja kasvoi perheessä, jossa musiikki oli tärkeä osa arkea. Niinpä muusikon ura oli hänelle luonnollinen valinta. Hänellä oli erittäin vahva musiikillinen näkemys, jonka mukaan hän rakensi jokaisesta kappaleesta oman tulkintansa.

Hänellä olisi ollut edellytykset nousta kansainväliseksi konserttipianistiksi mutta hän asetti lapset uransa edelle ja niinpä hänestä tuli yksi ikäluokkansa parhaita pianonsoiton opettajia. Päätyönsä Angervo-Nurmi teki Espoon musiikkiopistossa, jossa hänen kauttaan on kulkenut suuri joukko nykyisiä ammattimuusikoita ja lukemattomia harrastelijoita.

Lisäksi hän aivan viimeisiin elinvuosiinsa asti antoi yksityistunteja sekä lapsille että aikuisille ja esiintyi pienimuotoisissa konserteissa.

Angervo-Nurmi tuli aina hyvin toimeen kaikenikäisten ihmisten kanssa. Hän käytti opettaessaan usein lyhyitä runoja tai yksinkertaisia ja kuvaavia ilmaisuja, kuten ”nämä ovat pööt-pituisia nuotteja” ja ”tässä kohtaa soittajalla on oltava korva varpaassa”. Nämä pedagogiset menetelmät toimivat sekä lasten että aikuisten kanssa.

Angervo-Nurmi korosti aina sitä, että musiikissa pitää erottaa suuria linjoja ja fraaseja ja että soittajan pitää koko ajan kuunnella omaa soittoaan ja tarvittaessa korjata sitä.

Angervo-Nurmi oli koko ikänsä vakaumuksellinen teosofi, joka ei julistanut elämänkatsomustaan vaan sovelsi sitä joka päivä ihmissuhteissaan. Hän oli poikkeuksellisen empaattinen, vilpitön ja rakastettava.

Angervo-Nurmi kohteli kaikkia tasavertaisina riippumatta näiden iästä, sukupuolesta, taustasta tai asemasta. Ystävilleen ja oppilailleen hän oli aina käytettävissä jakamaan näiden iloja ja murheita sekä antamaan neuvoja vaikeissa tilanteissa.

Omiin vaikeuksiinsa hän suhtautui kärsivällisesti ja pyrki nauttimaan elämästään ja jakamaan iloa ympäristöönsä olosuhteista riippumatta.

Useimpiin tilanteisiin hänellä oli varastossa sopiva aforismi, jonka lähteen (esimerkiksi Siddharta, Jeesus, Leino tai Krishnamurti) hän yleensä muisti mainita.

Omakseen hän tunnusti seuraavan viisauden: ”On kolme asiaa, joihin ei voi vaikuttaa: ikä, sää ja muut ihmiset”. Tästä listasta ei voi poistaa eikä siihen lisätä mitään.

Angervo-Nurmen soittotunnit olivat aina antoisia ja viihdyttäviä – ja usein myös yllättäviä. Joskus ne saattoivat venyä pituudeltaan moninkertaisiksi, ellei heti perään ollut tulossa toista oppilasta.

Hän soitti usein harjoitteluun otettavan uuden pianokappaleen suoraan ulkomuistista niin kauniisti, että tämä elävä esitys teki kuulijaan suuren vaikutuksen.

Tämän jälkeen levyltä kuultu Ashkenazyn tai Pollinin huipputason esitys saattoi tuntua tulkinnallisesti jotenkin väärältä.

Musiikin lisäksi Angervo-Nurmi oli kiinnostunut lähes kaikesta ihmiseen tai luontoon liittyvästä.

Hän oli viimeisiin vuosiinsa asti hyvin perillä siitä, mitä tapahtui taiteissa, tieteissä, politiikassa ja yleensä maailmassa. Hän oli myös aktiivinen Teosofisessa Seurassa.

Lapset ja lapsenlapset olivat aina hänen sydämessään ja antoivat hänelle paljon iloa.

Elämänsä viimeiset vuosikymmenet Angervo-Nurmi eli tyytyväisenä kolmannessa avioliitossaan, jossa puolisoita yhdisti muun muassa rakkaus luontoon. Yhteisiltä sieni- ja luontoretkiltä hän näytti usein todella korkeatasoisia luontokuvia.

Angervo-Nurmi oli suuri persoona, joka jättää jälkeensä vaikeasti täytettävän aukon.

Arto Karila
Kirjoittaja on Angervo-Nurmen pitkäaikainen oppilas ja ystävä.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?