Muistot    |   Kuolleet

Ilmari Susiluoto

Ilmari Susiluoto 1947–2016

Tutkija Ilmari Susiluoto s. 15.10.1947 k. 30.03.2016

Venäjään erikoistunut tutkija Ilmari Susiluoto kuoli vaikean neurologisen sairauden murtamana Helsingissä 30. maaliskuuta 2016.

Hän oli 68-vuotias, syntynyt 15. lokakuuta 1947 Lohjalla.

Susiluodon elämäntyönä oli Neuvostoliiton ja Venäjän historian, nykyisyyden ja tulevaisuuden hahmottelu sekä tunnetuksi tekeminen Suomessa niin poliittiselle eliitille kuin kansallekin. Hänen mukaansa venäläisyyden historiaa ja juuria ei ymmärretä.

Kiinnostus Venäjän uutta luoviin kehityskulkuihin ja niitä ohjaaviin henkilöihin viitoitti hänet uraauurtaviin pohdintoihin Suomen ja Venäjän vuorovaikutuksesta.

”Liian harvat tutkijat hallitsevat Suomessa venäjän kieltä, mikä on keskustelun ymmärtämisen avain”. Tämä vuonna 1976 kirjoitettu lause oli peräisin nuoren Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitoksella työskennelleen Susiluodon kirjoituksesta Länsimaisesta sovjetologiasta.

Lause kiteytti suomalaisen Venäjän-tutkimuksen silloisen ja nykyisen perusongelman. Nämä yhä pätevät tutkimushavainnot antoivat suuntaa Susiluodon tulevalle uralle.

Susiluodolle myös yliopistoura oli aluksi varteenotettava mahdollisuus. Hänen väitöskirjansa vuodelta 1982 oli kansainvälisesti tunnustettu teos, joka olisi avannut hänelle tien myös ulkomaille.

Susiluodon työura keskittyi valtion palveluun: hän toimi vuosikymmeniä ulkoministeriön kauppapoliittisella osastolla harvojen Venäjä-spesialistien joukossa.

Ulkoasiainministeriössä Susiluoto löysi sopivan toimintaympäristön Venäjällä paikan päällä vierailevana asiantuntijana.

Hänen muistioissaan käsiteltiin niin Suomen Neuvostoliiton kaupan järjestelyjä kuin myös EU:n pohjoisen ulottuvuuden luovaa hahmottelua.

Venäjästä kiinnostuneet Suomen ulkoministerit ja presidentit käyttivät hänen palveluksiaan mieluusti.

Susiluoto teki ainutlaatuisen työn luodatessaan 1990-luvun lopussa Venäjän pohjoisten alueiden toimintaa paikan päällä. Hanke oli kunnianhimoinen ja vieläkin ylittämätön.

Hänen uransa huippuhetki oli kun hän avusti presidentti Ahtisaaren toimintaa Jugoslavian sodan lopettamisessa.

Korkean profiilin vaiheen jälkeen Susiluoto vaihtoi työympäristönsä 2000-luvun puolivälissä Helsingin yliopistoon, jatkaen diplomaattimatkojaan Venäjälle.

Tämä aika merkitsi Susiluodolle mahdollisuutta julkaisutoimintaan, jossa kansainvälisen tason Venäjän poliittisen järjestelmän systeemianalyysit, kuten Suuruuden laskuoppi vuodelta 2006, vaihtelivat riemastuttavien huumorikirjojen välillä.

Suomessa käytävä Karjala-keskustelu kiinnosti aina Susiluotoa. Hän toimi myös monien väitöskirjojen ohjaajana ja nuorempien tutkijoiden mentorina.

Susiluodon kenttäkelpoisuus oli myös legendaarinen eikä vaikeissa tilanteissa ollut luotettavampaa toveria kuin hän oli.

Positiivinen elämänasenne pursusi Ilmarista yhdessä oivaltavien havaintojen kanssa.

Arto Luukkanen
Pekka Kauppala

Kirjoittajat ovat Ilmari Susiluodon työtovereita.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?