Muistot    |   Kuolleet

Francesca Kekomäki

Francesca Kekomäki 1930–2016

Francesca Kekomäki s. 09.03.1930 k. 24.02.2016

Espanjalaissyntyinen Francesca Kekomäki kuoli 85-vuotiaana 24. helmikuuta 2016 Laakson sairaalassa Helsingissä. Hän asui lähes 50 vuotta Suomessa, hän oli naimisissa suojelupoliisin päällikön tehtävästä eläkkeelle jääneen Eero Kekomäen kanssa.

Francesca Kekomäki syntyi 9. maaliskuuta 1930 Barcelonassa, Espanjassa. Hän asui Lontoossa, Pariisissa, Genevessä ja viimeiseksi Helsingissä. Hän herätti uteliaisuutta Suomessa aikana, jolloin Suomessa ei juuri ulkomaalaisia näkynyt. Tummaa, pienikokoista, puheliasta ja iloisesti nauravaa rouvaa luultiin usein venäläiseksi.

Kekomäki eli kolmessa maailmassa. Hän vaali perheessään espanjalaisuutta, erityisesti läheisyyttä, yhteisöllisyyttä ja maukasta ruokakulttuuria. Hän sopeutui kuitenkin hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan, oppi kielen, ja kotiutui kylmään Pohjolaan ihmisten erilaisesta luonteenlaadusta ja tavoista huolimatta.

Kolmen lapsen äiti sai sydämelleen vankien auttamisen, mistä tuli hänen kolmas maailmansa. Hän teki elämänsä aikana mittavan työn palkattomana vapaaehtoisena vankiloissa ja vapautuvien vankien parissa. Hän halusi kohdata heidät kristillisestä arvopohjasta käsin mutta samalla aina tukien ja auttaen konkreettisesti esimerkiksi asunnon, työn tai opiskelupaikan etsimisessä. Aito ihmisistä välittäminen ja peräänantamaton luonne yhdistettynä loputtomaan energiaan vaikutti hyvin monien ihmisten elämänsuunnan muuttumiseen. Hän perusti Vapautuvien Tuki -yhdistyksen, jossa parhaimmillaan oli yli 100 jäsentä.

Nykyään eläkkeellä oleva Turun keskusvankilan pastori Paavo Loukonen on kuvannut Francescaa seuraavasti: ”Francesca Kekomäkeä voi aivan hyvin sanoa aikamme Mathilda Wredeksi. Hän on ottanut rohkeasti kantaa eristettyjen pitkäaikaisvankien puolesta, puhunut monta kertaa kohtuuttomilta tuntuvista olosuhteista, joissa vangit ovat joutuneet elämään. Tällainen puolestapuhuminen on myös ollut viemässä vankeinhoitoa myönteisempään suuntaan. -- Yhteistä Francesca Kekomäelle ja Mathilda Wredelle on usko Jumalaan, vahva kutsumustietoisuus ja siltä perustalta kasvava rakkaus kaikkiin ihmisiin.”

Kekomäki tarttui rohkeasti sen aikaiseen ongelmaan. Samanlaista asennetta tarvitaan myös tänä päivänä, esimerkiksi vaikeassa asemassa olevien maahanmuuttajien kotouttamisessa. Kekomäki osoitti, että yksikin ihminen voi saada paljon aikaan, ja jokainen ihminen on auttamisen arvoinen.

Francesca Kekomäki oli iloinen, välitön, avoin ja ennakkoluuloton. Monista raskaistakin elämänvaiheistaan huolimatta hän säilytti loppuun asti positiivisen elämänasenteen.

Hänen rakkautensa läheisiään kohtaan on ollut syvää kohtaamista, muiden palvelemista ja itsensä sivuun jättämistä. Hän on osannut elää hetkessä ja olla sataprosenttisesti aina läsnä. Se on taito, joka monelta puuttuu.

Francesca Kekomäki
Kirjoittaja on Francesca Kekomäen tytär.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet