Muistot

Sylvi Rasilo

Sylvi Rasilo, os. Hirvensalo, syntyi 1. maaliskuuta 1922 Kuopiossa ja kuoli Kajaanissa 9. maaliskuuta 2016. Lapsuus oli turvattu vaativien metsänhoitaja-opettaja-vanhempien neljäntenä lapsena. Lapset teitittelivät heitä. Kesät vietettiin useimmiten Liperissä ja Savonlinnassa. Sylvin ollessa 7 vuotta kuusi-lapsiseksi kasvanut perhe muutti Kajaaniin, jossa Sylvi kirjoitti laudatur-ylioppilaaksi 1941.

Opettaja Sylvi Rasilo s. 01.03.1922 k. 09.03.2016

Sylvi Rasilo, os. Hirvensalo, syntyi 1. maaliskuuta 1922 Kuopiossa ja kuoli Kajaanissa 9. maaliskuuta 2016. Lapsuus oli turvattu vaativien metsänhoitaja-opettaja-vanhempien neljäntenä lapsena. Lapset teitittelivät heitä. Kesät vietettiin useimmiten Liperissä ja Savonlinnassa. Sylvin ollessa 7-vuotias kuusilapsiseksi kasvanut perhe muutti Kajaaniin, jossa Sylvi kirjoitti laudatur-ylioppilaaksi 1941.

Sylvin Rasilon sukupolvi joutui ja oli valmis uhrautumaan. Talvisodassa 17-vuotias Sylvi toimi Kajaanin ilma-valvonnassa ja koki pommitukset läheltä. Jatkosodan aikana hän toimi lottana työpalvelussa Leppäviralla ja veripalvelussa Kajaanissa. Työhön kuului veripullojen kuljetusta Vaasaan ja rajan taakse kenttäsairaaloihin, mm. Vuonniseen. Kesällä 1941 häntä järkytti tieto kahden veljen kaatumisesta samana päivänä Rukajärvellä.

Rasilo opiskeli Jyväskylän Kasvatustieteellisessä korkeakoulussa opettajaksi 1942–43 ja suoritti kasvatusopin cumlauden Helsingin yliopistossa 1944–45. Opettajana hän toimi 1943–47 Ristijärvellä ja Kajaanissa. Sylvi avioitui maanmittausinsinööri Osmo Rasilon kanssa 30.6.1946. He saivat kaksi tytärtä ja kaksi poikaa 1948–59. Sekä lastenlapsia että lastenlastenlapsia on neljä.

Sylvi perheineen asui Kajaanissa kahdeksassa eri paikassa. Ensimmäinen koti Vuoriston talossa Kauppakadulla oli samassa korttelissa kuin viimeinen Arvola-koti. Kuusihenkisen perheen elämä oli vilkasta ja toisten auttaminen muodostui keskeiseksi osaksi Sylvin elämää. Lapset saivat äidiltä runsaasti ymmärtävää ja taitavaa tukea, ja Sylvi auttoi myös omaa äitiään ja tätiään aikana, jolloin vanhusten palvelutaloja ei vielä ollut. Kun omat lapset lähtivät opiskelemaan, Sylvi-äiti piti kodin tunnelmaa yllä lähettelemällä heille ruokapaketteja jopa kerran kuukaudessa. Sylvi oli vilkkaassa kirjeen- ja korttienvaihdossa myös monien sukulaisten ja tuttavien kanssa. Joulukorttien postituslistallakin oli satakunta ystävää.

Kesäksi piti päästä maalle. 1950-luvulla kesät vietettiin vuokralla eri puolilla Kainuuta ja 1961 hankittiin oma mökki Sotkamosta. Huppahattu oli Sylville tärkeä kesäkoti Nuaselle aukeavine maisemineen, jossa vanhanakin Osmon kanssa käytiin niin pitkään kuin suinkin pystyttiin.

Sylvi Rasilo seurasi aikaansa etenkin lehdistä ja radiosta, ja ajankohtaisia asioita käsiteltiin päivällispöydässä. Tuttavapiirissä keskusteltiin aktiivisesti myös kirjallisuudesta ja kuvataiteesta, joita hän harrasti. Lisäksi Rasilo soitti pianoa ja toimi sotilaskotisisarena. Hän oli A.J. Europaeuksen jälkeläisten yhdistyksen aktiivijäsen. Sylvi oli itseään korostamaton ja suhtautui jokaiseen ihmiseen tasa-arvoisesti.

Sylvi Rasilo jäi leskeksi kesällä 2014. Hän ikävöi Osmoa, jonka kanssa oli kuljettu yhdessä 69 vuotta. Pariskunta oli tuttu monelle samanikäiselle ja nuoremmallekin kajjaanilaiselle. Suomen itsenäisyyden puolustaminen oli molemmille keskeinen arvo.

Antti Rasilo
Kirjoittaja on Sylvi Rasilon poika.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?