Muistot    |   Kuolleet

Pentti Tapio

Opetusneuvos, rovasti Pentti Tapio kuoli 26. toukokuuta 2016 kotonaan Pieksämäellä 97-vuotiaana. Hän oli syntynyt 8. syyskuuta 1918 Varkaudessa. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi 1937 Varkauden yhteiskoulusta Tapio suoritti vapaaehtoisena asepalveluksen, jonka jälkeen hän aloitti teologian opinnot Helsingissä.

Opetusneuvos, rovasti Pentti Tapio s. 08.09.1918 k. 26.05.2016

Opetusneuvos, rovasti Pentti Tapio kuoli 26. toukokuuta 2016 kotonaan Pieksämäellä 97-vuotiaana. Hän oli syntynyt 8. syyskuuta 1918 Varkaudessa.

Kirjoitettuaan ylioppilaaksi 1937 Varkauden yhteiskoulusta Tapio suoritti vapaaehtoisena asepalveluksen, jonka jälkeen hän aloitti teologian opinnot Helsingissä.

Tapio osallistui sekä talvi- että jatkosotaan. Sotilasarvoltaan hän oli kapteeni. Sota-aikana 1942 hän solmi avioliiton Senja Hyvärisen kanssa. Avioliitosta syntyi viisi lasta. Yli 60-vuotinen avioliitto päättyi Senja-puolison kuolemaan 2004.

Pappisvihkimyksen Pentti Tapio sai Oulussa 1945. Samana vuonna hän tuli töihin Poikien Keskukseen, jonka palveluksessa hän oli eri tehtävissä, koulutussihteerinä, leirikylän johtajana, apulaistoiminnanjohtajana ja toiminnanjohtajana, eläkkeelle jäämiseensä vuoteen 1983 saakka.

Tapio kantoi vastuuta lukuisissa kirkon, kunnan, valtion ja järjestöjen luottamustehtävissä. Eläkkeellä hän toimi aktiivisesti sotaveteraanityössä, muun muassa Suomen Sotaveteraaniliiton hengellisen toimikunnan puheenjohtajana. Veteraanitoiminta oli luonteva jatko poikatyölle, sillä Tapion mukaan pysyvintä miehessä on hänessä asuva poika.

Rovastin arvon Tapio sai 1971 ja opetusneuvoksen arvonimen 1978. Tapio kirjoitti puolenkymmentä kirjaa sekä toimi useiden lehtien toimittajana ja kolumnistina.

Erityisesti Pentti Tapio, Iso-Parta, tunnetaan poikien pappina ja poikatyön kehittäjänä. Poikien Keskuksen pitkäaikaisena toiminnanjohtajana, Joka Poika -lehden päätoimittajana ja Partaharjun leirikylän johtajana hän on vaikuttanut merkittävällä tavalla kristillisen kasvatuksen historiaan.

Tapion aikana Poikien Keskuksesta kasvoi merkittävä kristillisen poikatyön tekijä ja kehittäjä. Hänellä oli ratkaiseva vaikutus Pieksämäellä sijaitsevan ”poikien paratiisin” eli Partaharjun leirikylän ja opiston sekä Saariselän Tievatuvan retkeilykeskuksen syntyyn.

”Tärkeintä kaikilla leireillä, kursseilla ja opistossa on Partaharjun hengen aistiminen ja oppiminen. Se merkitsee elämistä sovinnossa itsensä, lähimmäisten, luonnon ja Jumalan kanssa meille annetussa kauniissa isänmaassa”, Tapio sanoi. Tässä on kiteytettynä se kristillisen varhaisnuorisotyön näky, jota hän halusi edistää.

”Milloin työ herkiitte juoksemasta nuihen poikien perästä ja ruppeette oikeeks papiks?” Näin sai nuori pastori Pentti Tapio kuulla savolaismummolta, mutta ei herennyt poikatyöstä. Siitä tuli hänen elämäntehtävänsä, jota tuhannet pojat ja miehet kiitollisina muistavat. Opetusneuvos Tapio kuuluu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vaikuttajien joukkoon sekä suomalaisen poikatyön suurten persoonien sarjaan.

Seppo Häkkinen
Kirjoittaja on Mikkelin hiippakunnan piispa ja Pentti Tapion ystävä.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet
  • Kirkko