Muistot    |   Kuolleet

Kai Vase

Valokuvaaja Kai Vase kuoli 27. huhtikuuta 2016, 60-vuotiaana. Hän oli syntynyt Raumalla 4. kesäkuuta 1955. Vase sai valokuvaajan koulutuksen Lahden taideteollisessa oppilaitoksessa. Käytännön taidot karttuivat lehtikuvaajana. Työpaikka Suomen elokuva-arkistossa koitui ”kohtalokkaaksi” – monien samaan aikaan aloittaneiden lailla hän ehti tehdä poikkeuksellisen pitkän uran kotimaisen elokuvaperinnön parissa.

Valokuvaaja Kai Vase s. 04.06.1955 k. 27.04.2016

Valokuvaaja Kai Vase kuoli 27. huhtikuuta 2016, 60-vuotiaana. Hän oli syntynyt Raumalla 4. kesäkuuta 1955.

Vase sai valokuvaajan koulutuksen Lahden taideteollisessa oppilaitoksessa. Käytännön taidot karttuivat lehtikuvaajana. Työpaikka Suomen elokuva-arkistossa koitui ”kohtalokkaaksi”– monien samaan aikaan aloittaneiden lailla hän ehti tehdä poikkeuksellisen pitkän uran kotimaisen elokuvaperinnön parissa.

Työnsä valokuvasuunnittelijana Vase aloitti vuonna 1979, kun Suomen elokuva-arkisto ry:stä tuli opetusministeriön alainen laitos. Lisävalmiuksia hän hankki Lontoossa British Film Instituten konservointilaitoksessa. Hän perehtyi reprokuvaukseen, kopiointimenetelmiin sekä valokuvien pitkäaikaissäilytykseen ja loi elokuva-arkiston nykyisinkin käytössä olevat valokuva-aineistojen arkistointikäytännöt.

Vase suunnitteli kymmeniä valokuvanäyttelyitä ja avusti yhteistyöhankkeissa. Elävät kuvat Suomessa (1983) oli ensimmäinen Suomea kiertävä näyttely. Vuoden 1996 Glamour – elokuvataivaan kirkkaimmat tähdet oli hänen suurnäyttelynsä, joka säkenöi Kaapelitehtaalla elokuvan täyttäessä 100 vuotta.

Lumous – maisemakuvia suomalaisen elokuvan kultakaudelta (2000) sai Helsingin Jugendsalissa arvoisensa puitteet. Tähtitaivas-näyttely suomalaisen kultakauden filmitähdistä oli tapaus 2007.

Vasen ura kuvatoimittajana oli yhtä menestyksekäs.

Viattomuuden vuodet valittiin vuoden 1991 kuvakirjoista kauneimmaksi. Postimerkkisarja Suomalainen elokuva 100 vuotta toi vuonna 1996 Vaselle Grafian myöntämän Hopeahuipun.

Vuosina 2007–08 Vase kuvatoimitti SKS:n ja arkiston kärkiteokset. Niihin lukeutuvat loistelias Filmitähtien aika, tutkija Sakari Toiviaisen teos Sata vuotta – sata elokuvaa sekä Eino Mäkisen valokuvista hiottu julkaisu Maan valo ja muisti. Yhteistyössä Outi Heiskasen kanssa hahmon sai Suomalaisten filmitähtien kulta-aika.

Tammen vuonna 2014 julkaisema teos jäi Vasen viimeiseksi.

Taide ja kauneus ylipäätään ruokkivat Vasen sielua, oli kyse sitten Hieronymus Boschin maalauksista, Anna Netrebkon äänestä tai keväisestä hanamista, jonka väriloistoon hän Japanin-matkallaan rakastui. Kiihkeä suhde matkustamiseen vei Vasen toistuvasti maailmalle.

Klassinen musiikki ja ooppera eritoten innoittivat keskusteluja, joihin hän toi aina oman intohimoisen lisänsä. Eikä unohtaa sovi kotimaista kuvataidetta, jonka seuraaja ja tukija hän oli vuosikymmenien ajan.

Elokuva-arkiston ja sitä seuranneiden Kavan ja Kavin työntekijänä Vase oli yksi toiminnan tukipylväistä, räiskyvän värikäs persoona. Nuuksion huvilallaan hän viihtyi ystäviensä ja puolisonsa kera puutarhan hoitoon ja kulinaarisiin nautintoihin heittäytyen. Kaitsun terävä äly ja jäljittelemätön huumorintaju lämmittivät työyhteisöä, jota on vaikea ajatella ilman häntä.

Outi Heiskanen
Ilkka Kippola
Matti Lukkarila

Kirjoittajat ovat Kai Vasen työtovereita.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet