Muistot    |   Kuolleet

Ilkka Stén

Lääninympäristöneuvos Ilkka Stén kuoli vakavaan sairauteen 1. kesäkuuta 2016 Tuusulassa, kilometrin päässä synnyinpaikastaan Rajanotkosta. Hän oli syntynyt 26. helmikuuta 1940. Stén oli innovatiivinen ja avarakatseinen ihminen, jolle perheen lisäksi tärkeää oli luonto, erityisesti linnut. Hän oli saanut synnyinlahjaksi tasapainoisen itsetunnon ja kotoa sydämensivistyksen, joilla rakensi kestävät suhteet työ- ja ystäväpiirissään.

Lääninympäristöneuvos Ilkka Stén s. 26.02.1940 k. 01.06.2016

Lääninympäristöneuvos Ilkka Stén kuoli vakavaan sairauteen 1. kesäkuuta 2016 Tuusulassa, kilometrin päässä synnyinpaikastaan Rajanotkosta. Hän oli syntynyt 26. helmikuuta 1940.

Stén oli innovatiivinen ja avarakatseinen ihminen, jolle perheen lisäksi tärkeää oli luonto, erityisesti linnut. Hän oli saanut synnyinlahjaksi tasapainoisen itsetunnon ja kotoa sydämensivistyksen, joilla rakensi kestävät suhteet työ- ja ystäväpiirissään.

Stén valmistui filosofian kandidaatiksi pääaineenaan eläinekologia. Osallistuttuaan useisiin Helsingin yliopiston ja Valtion riistantutkimuslaitoksen tutkimusprojekteihin Stén nimitettiin 1966 Helsingin yliopiston eläinmuseon amanuenssiksi ja Rengastustoimiston johtajaksi.

Hän nosti lintujen rengastustoiminnan uudelle tasolle, johtoajatuksenaan saada lintuharrastajien vapaaehtoinen työpanos tuottamaan aineistoa ympäristönsuojelun tarpeisiin. Sténin aikana Suomen Rengastustoimisto liittyi Euroopan rengastuskeskusten unioniin.

Vuonna 1973 Stén nimitettiin Mikkelin läänin ensimmäiseksi ympäristönsuojelun tarkastajaksi. Hän oli luomassa Suomen alueellista ympäristöhallintoa yli 20 vuoden ajan, kunnes jäi eläkkeelle Etelä-Savon ympäristökeskuksen johtajan virasta.

Stén jätti jälkensä erityisesti Etelä-Savon luonnon-, rantojen- ja rakennussuojeluun, kaavoitukseen sekä luonnon virkistyskäyttöön. Hänen aikanaan perustettiin mm. Koloveden kansallispuisto sekä toteutettiin jäte- ja ilmansuojelulainsäädännön toimeenpano läänissä.

Sténin aloitteesta Mikkelin lääni julistettiin 1980 ”Ekolääniksi”. Kyseessä oli aikaansa edellä ollut alueellinen kestävän kehityksen strategia. Hanke tuotti merkittäviä ja pitkävaikutteisia saavutuksia mm. luomuosaamisessa, norpan ja valkoselkätikan suojelussa, ympäristökasvatuksessa ja säästävän teknologian yritystoiminnassa.

Stén pysyi puoluepoliittisesti sitoutumattomana myös 1970–80-luvuilla, jolloin virkanimitykset olivat hyvin politisoituneita. Luonnon- ja ympäristönsuojelu oli hänen puolueensa ja aatteensa. Virkaansa hän hoiti kutsumustyönä, määrätietoisesti ja levittäen ympärilleen optimismia vaikeuksista huolimatta. Esimiehenä hän oli kannustava, kuunteleva, huumorintajuinen, kohtelias ja lämminhenkinen.

Johdonmukainen luonnolle omistautuminen toi Sténille luottamustehtäviä mm. Lintutieteellisten yhdistysten liiton puheenjohtajana ja kunniapuheenjohtajana, Suomen luonnonsuojeluliiton varapuheenjohtajana ja WWF:n kohdevaliokunnan ja suojelutoimikunnan jäsenenä. Viron lintutieteellinen yhdistys kutsui Sténin kunniajäsenekseen vuonna 2003.

Luonnonsuojelijana Ilkka Stén ei ollut pelkästään luonnon puolesta taisteleva virkamies. Esimerkkinä henkilökohtaisesta sitoutumisesta ovat Leena-vaimon kanssa perustetut neljä yksityistä luonnonsuojelualuetta Tuusulassa, Saimaalla ja Kivijärvellä. Hän oli koko sielultaan ja sydämeltään lintumies. Läheisilleen hän elää mustarastaan laulussa ja Etelä-Savon maakuntalinnun kuhankeittäjän kultaisessa välähdyksessä.

Pertti Saurola
Pentti Linkola
Raimo Lilja

Kirjoittajat ovat Ilkka Sténin ystäviä.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet