Muistot    |   Kuolleet

Katariina Manninen

Katariina Manninen 1963–2016

Musiikinopettaja Katariina Manninen s. 06.06.1963 k. 28.06.2016

Musiikinopettaja, MuM Katariina Manninen (o.s. Salomaa) kuoli 28. kesäkuuta 2016 Helsingissä vaikeaan sairauteen. Hän oli 53-vuotias, syntynyt Helsingissä 6. kesäkuuta 1963.

Manninen oli tunnetun taiteilijaperheen kuopus. Isä Pekka Salomaa ja veli Petteri ovat perheen uraa tehneet laulajat, Mirja-äiti on konserttitoimisto Festiumin perustaja. Manninen kirjoitti ylioppilaaksi Suomalaisesta yhteiskoulusta ja opiskeli Sibelius-Akatemiassa, mistä hän valmistui musiikin maisteriksi.

Manninen teki elämäntyönsä musiikinopettajana Vantaalla ensin Vaskivuoren lukiossa ja myöhemmin Vantaankosken koulussa, jossa hän toimi myös virka-apulaisrehtorina. Hän herätti eloon Vantaankosken koulun musiikkiluokat, elvytti vanhempainyhdistys Vatu ry:n sekä perusti musiikkiluokkien edustuskuoron Vandanten.

Kollegana hän oli luotettava ja aikaansaava ryhmähengen nostattaja, virka-apulaisrehtorina luontainen ihmisten johtaja.

Opettajana häntä arvostettiin: hän löysi jokaisesta oppilaasta musiikillista lahjakkuutta ja pystyi nostamaan sen esiin.

Tuloksena syntyi lukuisia esityksiä koulun tilaisuuksiin, musikaaleja sekä päättöluokkalaisten itse tuottamia dramatisoituja kevätkonsertteja.

Mannisella oli taito tarkastella asioita eri näkökulmista ja yllättää muut analyyttisyydellään. Hän oli innostava keskustelija ja tarkkanäköinen ihmistuntija, joka näki hyvää ihmisissä ja toi julki huomionsa niin, että ne jäivät muistiin kuin suuntaa antavina siunauksina.

Hän oli viisas ja maanläheinen, toisaalta myös räväkkä ja rohkea. Mannisella riitti ymmärrystä mitä erilaisimmille asioille; nuorten parissa työskentely piti hänen maailmankuvansa avoimena ja uudistumiskykyisenä.

Ahkerana lukijana hän etsi syvyyttä ja kauneutta kirjoista ja seurasi innokkaasti myös muita taiteenlajeja. Laaja ystäväpiiri oli olennainen osa hänen elämäänsä, ja hänen ja Antti-puolison kodissa vietettiin ikimuistoisia ja lämminhenkisiä juhlia ruokailun ja yhdessä musisoinnin parissa.

Mannisella oli erityisen kaunis, tumma lauluääni. Hän lauloi lauluyhtyeissä, piti useita yksinlaulukonsertteja ja oli kysytty esiintyjä tuttavien juhlissa ja ystävien häissä.

Sairastumisensa jälkeen Katariina Manninen ei menettänyt vahvaa tahtoaan ja elämänhaluaan.

Jouduttuaan jättäytymään pois työelämästä hän jatkoi opettamista antamalla laulutunteja kotonaan, ja ystävien kanssa kokoontumiset jatkuivat viimeisiin päiviin asti.

50-vuotisjuhlissaan kolme vuotta sitten Manninen esiintyi yhdessä veljensä ja perheensä kanssa. Kuulijat kokivat silloin saavansa olla keskellä sukua, jossa yksi täydensi toista ja äänen kvaliteetti siirtyi sukupolvelta toiselle ainutlaatuisena lahjana.

Iloksemme Katariinan vahva karisma, eläytymiskyky ja kaunis lauluääni elävät hänen tyttäressään Aurorassa, joka hyväksyttiin Teatterikorkeakouluun kesäkuussa.

Tämä tieto oli Katariinalle suuri ilonaihe, ja se toi erityistä valoa hänen viimeisiin elinviikkoihinsa.

Henna Salmela
Leena Pöntynen

Kirjoittajat ovat Katariina Mannisen ystävä ja työtoveri.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet