Muistot    |   Kuolleet

Simo Hannula

Simo Hannula 1932–2016

Professori Simo Hannula s. 12.03.1932 k. 02.08.2016

Taiteilija, professori Simo Hannula kuoli Sammatissa 2. elokuuta 2016. Hän oli 84-vuotias ja syntynyt Konginkankaalla 12. maaliskuuta 1932.

Maalaistalon poika Simo Hannula ilmoittautui 14-vuotiaana ABC-piirustuskoulun kirjekurssille ja pääsi 18-vuotiaana Turun piirustuskoulun oppilaaksi. Seuraavana vuonna hänet hyväksyttiin Suomen Taideakatemian kouluun, jossa opiskeli 1951–55. Simo mainitsi piirustuskoulun tärkeinä opettajina Harry Henrikssonin ja Otto Mäkilän.

Taideakatemiassa olivat merkittäviä Erkki Koponen, Sam Vanni ja Aukusti Tuhka, joka opetti taidegrafiikkaa.

Simo Hannula sai ensi kerran töitään näyttelyyn Suomessa 1954 Helsingissä ja ulkomailla Tanskassa ja Länsi-Saksassa vuonna 1956. Näitä seurasivat lukuisat näyttelyt kotimaassa ja eri puolilla maailmaa. Hänen teoksiaan on kymmenissä suomalaisissa ja ulkomaisissa taidemuseoissa ja kokoelmissa. Simo Hannula edusti Suomea 1964 Venetsian biennaalissa.

Hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 1969 ja professorin arvonimi 1993.

Hannula hallitsi metalligrafiikan eri tekniikat ja litografian. Varhaistuotannossaan Hannula yhdisti etsaukseen pehmeäpohja- tai akvatintatekniikan, sitten hän siirtyi pelkkään etsaukseen.

Hänen työnsä sisältävät paljon tarkkoja yksityiskohtia, jotka muodostavat kuitenkin hallitun kokonaisuuden.

Hannulan komein kausi oli 1960- ja 1970-luvuilla. Aiheina olivat esimerkiksi avaruusfantasiat ja luontoon liittyvät työt, jotka saattoivat lähteä liikkeelle hyvin vähäisestä detaljista.

Tiinaliisa Mattila luonnehti Hannulan tuotantoa teoksessa Suomen taide 6 (1986) seuraavasti: ”Simo Hannulan taidetta leimaa yhtäältä surrealistisuus, toisaalta ankara muodon, ulottuvuuksien ja rakenteen pohdiskelu. Hän tarkastelee luontoa ja ympäristöään tunneperäisesti, eläytyen, mielikuvituksensa kautta. ––– 1970-luvun alussa Hannulan taiteeseen tuli kantaaottava sävy: luonnon ja ihmisyyden puolesta tekniikan voittokulkua vastaan. Sittemmin huumori ja elämänmyönteisyys on palannut hänen teoksiinsa; pilke silmäkulmassa hän kuvaa aistikkaita muusia, huvipuiston karuselleja ja klovneja ja hilpeitä lempiväisiä.”

Exlibrikset alkoivat kiinnostaa Simoa 1990-luvulla. Hänen kirjanomistajamerkkinsä ovat yksityiskohtaisuudessaan tavanomaisesta poikkeavia. Niiden taidokkuus tuotti palkintoja kansainvälisissä kilpailuissa ja kunniamainintoja kotimaassa.

Asuttuaan perheineen pitkään Espoon Viherlaaksossa Simo Hannula muutti 1980-luvulla Sammattiin torppaan Paikkarin lähelle. Siellä hän hoiteli puutarhaansa ja teki lenkkejä koiransa kanssa. Torppaa laajennettiin, ja pihaan rakennettiin aittoja. Näin saatiin tilaa näyttelyille, joita Simo järjesti kesäisin poikansa Pekan ja muiden taiteilijoiden kanssa.

Vesa Kautto
Kirjoittaja on Simo Hannulan pitkäaikainen ystävä.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?