Muistot    |   Kuolleet

Ilona Koivisto-Ollikkala

Ilona Koivisto-Ollikkala 1925–2016

Oopperalaulaja Ilona Koivisto-Ollikkala s. 07.08.1925 k. 31.08.2016

OopperalaulajatarIlona Koivisto-Ollikkalakuoli Helsingissä Alzheimerin tautiin 31. elokuuta 2016. Hän oli 91-vuotias, syntynyt Helsingissä 7. elokuuta 1925.

Ilona Koivisto oli aikansa valovoimaisimpia laulajattariamme ja monipuolisuudessaan tärkeä osa Kansallisoopperamme 1950–1970-lukujen ensamblea. Hänen lyyris-dramaattinen sopraanonsa taipui Mozartista Wagneriin, operettiin ja moderniin musiikkiin.

Koiviston ääni oli sielukas, lämmin ja samettinen. Herkkä taiteilija tunsi kaiken voimakkaasti ja hänen tulkintansa olivat aina aitoja, syvästi itse koettuja. Koivistossa oli temperamenttia ja hyvässä mielessä diivaa niin näyttämöllä kuin sen ulkopuolella.

Ylioppilaaksi Koivisto kirjoitti Kulmakoulusta 1945. Hän työskenteli aluksi postissa, mutta pian musiikki vei Vanhan Käpylän postinhoitajan. Lauluopintonsa hän aloitti Helmi Liukkosen johdolla.

Ensikonsertti 1949 oli suuri menestys. Kriitikot iloitsivat uudesta musikaalisesta laulajattaresta, jolla oli horjumaton puhtaus, taiteellinen aisti ja harvinainen tulkinnan lahja.

Toscan nimiosasta 1953 muodostui laulajattaren pääsylippu Kansallisoopperan solistikuntaan, jonka yhtenä kantavista voimista hän toimi eläkkeelle siirtymiseensä 1975 saakka. Tänä aikana hän esiintyi liki 900 näytännössä ja yli 70 eri roolihahmossa.

Kaunis ulkomuoto, luontaiset näyttelijänlahjat ja nopeaoppisuus olivat äänen lisäksi ne valtit, joiden ansiosta hän sai paljon työtehtäviä.

Koivisto lauloi miltei kaikki oman äänityyppinsä suuret pääroolit, jotka hänen aikanaan olivat ohjelmistossa.

Ensimmäisiä menestyksiä olivat Puccinin La Bohèmen Mimì ja Madame Butterfly sekä Massenet’n Manon. Otellon Desdemonana hän vavahdutti pianissimoillaan, kun taas Tannhäuserissa kuultiin ensiluokkaista Wagner-laulua hänen hallitessaan näyttämöä viettelevänä Venuksena.

Tšaikovskin venäläiseen sielunmaisemaan Koiviston tunteikas ääni sopi hyvin ja hän lauloi Jevgeni Oneginin Tatjanan ja Patarouvan Lisan osat. Lisäksi mainittakoon Mozartin Fiordiligi, Donna Elvira, kreivitär Almaviva ja Cherubino. Koivisto oli myös ensimmäinen Mélisandemme Debussyn Pelléas ja Mélisandessa 1958.

Verdin Traviata oli Koiviston huippurooleja. Siinä hänen äänensä ja draamantajunsa pääsivät oikeuksiinsa synnyttäen aitoudessaan ja kohtalonomaisuudessaan unohtumatonta taidetta.

Ilona Koivisto oli myös yleisön rakastama operettiprimadonna. Hänellä oli eleganssia ja säteilyvoimaa, luontaista tyylitajua sekä taitoa liikkua, replikoida ja tanssia näyttämöllä.

Hänen Mustalaisruhtinattaren Sylvassaan oli tummahehkuista ylevyyttä ja Viktorian husaarin Viktoriassa kirpeää Unkarin paprikaa. Mimiikkansa ja kuninkaallisen ryhtinsä ansiosta Koivisto esiintyi kymmeniä kertoja myös Joutsenlammen kuningattarena. Baletista hän löysi myös aviomiehensä Oiva Ollikkalan.

Vanhemmat ja perhe pitivät Koiviston kotimaassa, vaikka mahdollisuuksia olisi ollut maailmallakin. Hän esiintyi Kansallisoopperan produktioiden mukana ulkomailla ja teki henkilökohtaisia solistivierailuja Tukholmaan ja Osloon. Wienin Brahms-salissa hän antoi oman lied-konsertin 1961. Pro Finlandia -mitali Koivistolle myönnettiin 1967.

Luonto ja eläimet olivat Koivistolle tärkeitä. Koira kuului aina perheeseen ja lintujen talviruokintaa hän ei koskaan unohtanut. Metsälän omakotitalon puutarha ikivanhoine omenapuineen, kukkineen ja siili-vieraineen oli hänen silmäteränsä. Hän oli innokas sienestäjä, teki käsitöitä, maalasi, luki ja seurasi tiedemaailman kehitystä.

Kasvettuaan ruusuristiläisessä kodissa Koivisto opetettiin jo lapsena tutkimaan ja ymmärtämään elämän eri ilmiöitä pintaa syvemmältä ja hankkimaan niistä tietoa. Suomalaisen teosofian uranuurtaja Pekka Ervast oli hänen kummisetänsä.

Karman laki ja veljeyden ihanne olivat Ilona Koiviston vankkumattomina kiintotähtinä loppuun saakka. Etunimensä mukaisesti muistamme hänet ympärilleen iloa ja valoa säteilevänä viisaana persoonana.

Tero Halvorsen
Kirjoittaja kokoaa levyä Ilona Koiviston äänitteistä.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?