Muistot    |   Kuolleet

Christian Sucksdorff

Professori Christian Gustaf Sucksdorff kuoli Helsingissä 23. lokakuuta 2016 88-vuotiaana. Hän oli syntynyt 8. helmikuuta 1928 Sodankylässä, jossa isä Eyvind Sucksdorff toimi Suomalaisen Tiedeakatemian observatorion johtajana. Christian Sucksdorff kirjoitti ylioppilaaksi Helsingissä Suomalaisesta Yhteiskoulusta 1947. Koulussa syntyneet ystävyyssuhteet kestivät läpi elämän, ja tuleva puoliso Ansa (o.s. Saxén) oli myös koulutoveri SYK:sta.

Professori Christian Sucksdorff s. 08.02.1928 k. 23.10.2016

Professori Christian Gustaf Sucksdorff kuoli Helsingissä 23. lokakuuta 2016 88-vuotiaana. Hän oli syntynyt 8. helmikuuta 1928 Sodankylässä, jossa isä Eyvind Sucksdorff toimi Suomalaisen Tiedeakatemian observatorion johtajana.

Christian Sucksdorff kirjoitti ylioppilaaksi Helsingissä Suomalaisesta Yhteiskoulusta 1947. Koulussa syntyneet ystävyyssuhteet kestivät läpi elämän, ja tuleva puoliso Ansa (o.s. Saxén) oli myös koulutoveri SYK:sta.

Kouluvuodet jakautuivat opiskeluun helsinkiläisessä eliittikoulussa ja loma-aikoihin Sodankylässä, observatorion maailmassa. Isän tutkimustyö ja hänen innostuksensa avaruustutkimukseen ja tähtitieteeseen osoittautuivat ratkaiseviksi, ja Christian Sucksdorff suuntautui tiedemiehen uralle.

Vuonna 1945 Eyvind Sucksdorff nimitettiin Ilmatieteen laitoksen geofyysikoksi vastuualueenaan geomagneettiset mittaukset eri puolilla Suomea. Hän koulutti poikansa apulaisekseen, ja näin Christian Sucksdorff jo hyvin nuorena perehtyi geomagnetismiin ja vaativaan mittaustekniikkaan.

Hän opiskeli fysiikkaa, matematiikkaa ja tähtitiedettä, mutta isän varhainen kuolema 1955 merkitsi sitä, että Ilmatieteen laitoksen magnetismiin liittyvät työt jäivät nuoren miehen harteille. Sucksdorff sai tehtäväkseen jatkaa Nurmijärven observatorion kehittämistä ja vastata myös magneettisista kenttämittauksista.

Nurmijärvellä käynnistettiin ionosfäärin luotaukset ja seismiset rekisteröinnit ja 1950-luvun lopulla aloitettiin myös revontulien kuvaus Lapissa. Sucksdorffilla oli ratkaiseva rooli revontulikameroiden ja -kuvausten kehittämisessä avaruustutkimuksen keskeiseksi aineistoksi. Hänen 1968 valmistunut väitöskirjansa käsitteli geomagneettisten mittausten tekniikkaa ja tulosten tulkintaa. Ilmatieteen laitoksen magnetismiryhmä kasvoi vähitellen geofysiikan osastoksi, jonka päällikön tehtävästä Sucksdorff jäi eläkkeelle 1991.

Sucksdorff osallistui tiiviisti geomagnetismin alan kansainväliseen toimintaan ja hänet valittiin IAGA:n (International Association of Geomagnetism and Aeronomy) kunniajäseneksi 1993.

Sucksdorff toimi kahteen otteeseen Geofysiikan seuran puheenjohtajana. Hän oli Suomalaisen Tiedeakatemian ja Suomen Tiedeseuran jäsen. Hän julkaisi kymmeniä tutkimuksia geomagnetismin alalta, ja hänen yhdessä puolalaisen kollegansa kanssa kirjoittamaa käsikirjaa geomagneettisista mittauksista käytetään edelleen alan perusteoksena.

Krisse Sucksdorffin olemukseen kuului hillitty, lämmin kohteliaisuus ja luja velvollisuudentunto. Laaja-alaisen sivistyneenä luonnontieteilijänä hän oli innoittava väittelijä ja keskustelukumppani.

Täsmällinen, kurinalainen mies rentoutui ystävien ja sukulaisten seurassa hienoksi isännäksi, jonka huolenpito ja ilo vieraiden viihtymisestä eivät unohdu. Kulosaaren koti ja kesäpaikka Västanfjärdissä olivat ikimuistoisen mieluisia yhdessäolon ja viihtymisen tyyssijoja.

Kätevä ja teknisesti yleissivistynyt Krisse rakensi, korjasi, asensi ja huolsi kaiken. Meri ja purjehdus yhdessä Ansan kanssa olivat Krissen sydämenasia.

Musiikkia hän rakasti. Klarinetinsoitto oli elinikäinen harrastus, ja kaupunginorkesterin konserteissa hän kävi tähän syksyyn saakka.

Touko Siltala
Kirjoittaja on Christian Sucksdorffin vävy.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet