Muistot    |   Kuolleet

Heikki Y. Rissanen

Heikki Y. Rissanen 1942–2016

Valokuvaaja Heikki Y. Rissanen s. 28.09.1942 k. 29.10.2016

Valokuvaaja Heikki Yrjänä Rissanen kuoli kotonaan Kotkassa 29. lokakuuta 2016. Rissanen syntyi Oulussa 28. syyskuuta 1942. Hän oli 74-vuotias.

Rissanen sai ensikosketuksen valokuvan voimaan sivuosassaan Pojat-elokuvassa yhtenä sota-ajan Oulun nuorista. Mikko Niskanen teki elokuvan vuonna 1962.

Toinen suuri kokemus oli 1960- ja 1970-luvun alussa vietetty lähes kahden vuoden jakso Japanissa, jossa tarkoituksena oli tehdä laaja kuvareportaasi ainu-kansasta. Se jäi kesken, kun osa kuvamateriaalista katosi.

Rissanen lähti matkalle ummikkona. Vainikkalassa häneltä takavarikoitiin junamatkalle lukemiseksi ostettu Playboy, sillä Neuvostoliitossa porno oli kielletty.

Vladivostokissa lehti palautettiin koirankorville luettuna.

Rissanen vietti Japanissa paljon aikaa kansan keskuudessa. Hän oppi aluksi puhumaan maan kieltä, kun miehet opettivat hänelle tärkeää terminologiaa. Koko kapakka räjähti nauramaan hänen ääntämyksilleen. Vähitellen siirryttiin lauluihin ja lopulta hän opetteli myös lukemaan ja kirjoittamaan japania.

Matkalla hän oppi rohkeuden toimia aloitteellisesti uudenlaisissa tilanteissa, luottamaan omaan arviointikykyynsä. Uudelle paikkakunnalle tullessaan hän opetteli kartasta ilmansuunnat ja pääväylät. Myöhemmistä matkatovereista hän ei tuntunut koskaan olevan eksyksissä.

Muuan työtoveri kertoi Tšetšenian matkasta, jolle lähdettiin Moskovasta autolla. Oli kirkas tähtitaivas. Heikki alkoi seurata tähtiä ja alkoi puhua kuljettajalle, että me ajamme väärään suuntaan. Kuljettaja piti itsepäisesti suuntansa ja ajaa jurnutti aamuun saakka ja päätyi kaikista paikoista Gorbatšovin kotikylään. Siellä asukkaat kertoivat aamulla, että ei Tšetšenia ole täällä päinkään.

Kotiin palattuaan Japanista Rissanen toimi aluksi Lehtimiehet Oy:ssä muun muassa Hymyssä, josta hän siirtyi Suomen Kuvalehteen, Seuraan, Pikajunaan, takaisiin Seuraan ja Seiskaan. Hän oli Pikajunan ja Seiskan perustajia.

Suomen Kuvalehdessä työskennellessään hän oli ensimmäisiä Urho Kekkosen maailmanmatkoista varsinkin Kari Kyheröisen kanssa raportoivia. Hän kävi näillä matkoilla muun muassa Meksikossa, Brasiliassa ja Kekkosen kauden lopulla Ruotsissa kuvaamassa kaiken muun ohella presidentin kalastamista.

Kokeneena ja kielitaitoisena hänet lähetettiin kriisialueille, kuten Afganistaniin ja juuri Tšetšeniaan.

Rissanen ei myöskään vierastanut rutiinityötä, kuten missikisojen ja Presidentinlinnan kutsujen kuvaamista.

Hän oli myös valmis monenlaiseen free lance -keikkaan, kuten Osuuspankki-ryhmän asiakaslehden tai Valmetin yhtymälehden tekemisiin. Valmetin paperikonepäivillä hän etsiytyi Japanista tulleiden vieraiden seuraan tietäen japanilaisten halun puhua omaa kieltään.

Illan mittaan laulettiin pari lauluakin ennen kuin Rissanen lähti nukkumaan, mutta puolen yön jälkeen hänet haettiin japanilaisten pyynnöstä huoneestaan jatkamaan hauskaa lauluiltaa. Rissasesta oli hauska ajatella, että valokuvaaja vaikutti osaltaan suomalaisten paperikoneiden Japanin valloitukseen.

Ajan mittaan hän oppi maastamme ja muualtakin parhaat yöpymispaikat, esimerkiksi minkä huoneen Inarin matkailuhotellista kannatti varata. Hän siirsi tietonsa mukanaan kulkeville toimittajille.

Eläkkeelle jäätyään Heikki Rissanen aikoi keskittyi harrastuksiinsa: kuvanveistoon, veneeseen ja golfiin. Hän alkoi kerätä parhaita kuviaan digitoidakseen niitä näyttelyjä varten. Hän teki ensimmäisenä Haminan museossa Kekkos-näyttelyn kesällä 2015. Toinen oli tekeillä, mutta siitä tulee postuumi.

Kimmo Pietiläinen
Markku Saksa
Kirjoittajat ovat Heikki Rissasen työtovereita ja ystäviä.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?