Muistot

Rauno Laitinen 1937–2017

Työnjohtaja, offsetvalokuvaaja

Yli 41 vuoden työuran Sanomissa ja Lehtikuvassa tehnyt offsetvalokuvaaja ja Helsingin Sanomien repro-osaston työnjohtaja Rauno Juhani Laitinen kuoli Helsingissä 19. tammikuuta 2017 sydänvaivoihin 79-vuotiaana. Hän oli syntynyt Helsingissä 26. kesäkuuta 1937.

Laitisen elämän eväät olivat vaatimattomat. Isä jäi tuntemattomaksi, äiti hylkäsi pienokaisensa lastenkotiin. Kasvuolosuhteet sodan ja pulan vuosien koulukodin niukoissa, kovan kurin oloissa olivat ankarat.

15-vuotiaana Laitinen pääsi omilleen, kun hänet Helsingin 1952 olympialaisten alla palkattiin Helsingin Sanomien ”juoksupojaksi” eli lähetiksi.

Syksyllä 1952 Laitinen siirtyi Lehtikuvaan, ensin lähetiksi, sitten laboratorioapulaiseksi ja valokuvaajan oppiin. Neljän vuoden jälkeen hän siirtyi offsetvalokuvaajaoppilaaksi Sanomapainon Foto-Litoon.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Siellä hän työskenteli vuoteen 1971, jolloin hänet nimitettiin Helsingin Sanomien repro-osaston työnjohtajaksi. Tästä toimesta hän jäi eläkkeelle 1.1.1994.

Laitinen toimi nuorena aktiivisesti ammattiyhdistysliikkeessä, mm. Foto-Liton luottamusmiehenä, Sanoma Oy:n kirjatyöntekijöiden varapääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna. Esimieheksi siirryttyään hän jätti nämä tehtävät mutta jatkoi yhdistystoimintaa Helsingin Faktoriklubin johtokunnassa ja Sanomain kerhossa, jonka johtokuntaan hän kuului lähes 25 vuotta.

Laitisen rakkain harrastus oli partio, johon hän sai ensituntuman jo 1946. 50-luvun alusta lähtien partiosta tuli hänelle ikään kuin se perhe, joka häneltä lapsuudessa puuttui. Hän piti varsinkin retkistä ja leireistä, aluksi osallistujana ja iän karttuessa johtotehtävissä.

Erityisen läheiseksi muodostui Helsingin partiopoikapiirin 1955 Kiljavan Märkiöjärvelle valmistunut leiri- ja koulutuskeskus. Siellä hän kävi ensi kerran 1956 ja sen jälkeen pikku hiljaa ”aina”. “Rauski” kuului vuosia Kiljavan isännistöön. Heistä kukin tuli vuorollaan kämpälle viikonlopuksi, huolehti lämmityksestä ja yleisestä järjestyksestä.

1960-luvun alussa hän käytti usean kesälomansa johtamalla vapaaehtoisia partiolaisten Operaatio Metsänraja -projektissa, jonka tavoitteena oli metsittää laajojen palon tuhoamia alueita Lapissa. Pysyvän Lapin-kipinän saanut mies kävi sittemmin lähes elämänsä loppuun vuosittain pohjoisen erämaissa vaeltamassa joko yksin tai muutaman ystävän kanssa.

Eläkkeelle jäätyään Laitinen löysi uuden harrastuksen YK:n lastenavun Unicefin vapaaehtoistyöntekijänä. Tässä roolissa entiset työtoverit näkivät hänet jouluisin Sanomatalossa myymässä Unicefin joulukortteja.

Partiotoiminnastaan Laitinen sai kolmen partiojärjestön pronssisen sekä Suomen vapaan partioryhmän ja Helsingin partio­poikapiirin hopeisen ansiomitalin. Unicef-toiminnastaan hän sai pronssisen ansiomerkin.

Laaja ystäväpiiri muistaa Rauski Laitisen rehtinä, valoisana ja avuliaana, aitona ihmisenä, johon saattoi aina luottaa. Hän säilyi loppuun asti tällaisena omana itsenään, vielä jouduttuaan sydämen uupuessa viime joulun alla sairaalaan ja kuul­tuaan lääkäreiltä, että hänellä tuskin on toivoa nähdä ensi juhannusta.

Jouko Törmä

Eero Nyberg

Heikki Murtomaa


Kirjoittajat ovat Rauno Laitisen pitkäaikaisia ystäviä.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet