Muistot

Esko Koponen 1923–2017

Varatuomari

Varatuomari Esko Koponen kuoli lyhyen sairastamisen jälkeen Jämsässä 11. tammikuuta 2017. Hän oli 93-vuotias, syntynyt Pielisjärvellä 27. joulukuuta 1923 opettajaperheeseen.

Lukion ensimmäiseltä luokalla 1941 Koponen sai kutsun suorittamaan asevelvollisuutta Liminkaan. Rintamavaiheen ja sitä seuranneen upseerikoulun jälkeen hän palasi Rukajärven rintamalle, jossa hän palveli ennen haavoittumistaan yhteensä kaksi ja puoli vuotta.

Koponen haavoittui osallistuessaan Ilomantsin Mieronahon mottitaisteluun 31.7.1944. Luoti osui kylkeen aiheuttaen halvaantumisen. Viisi vuotta kestänyt perusteellinen kuntoutus palautti onneksi kävelykyvyn.

Koposesta kehkeytyi kuntoutuksen myötä tanssin taitaja, sillä mieluisimmaksi kävelyharjoitukseksi osoittautui tanssiminen hoitajattarien tukemana.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Toivuttuaan Koponen kävi lukion loppuun Niinisalon internaatissa, jossa vuoden oppimäärä suoritettiin noin kolmessa kuukaudessa.

Koposen unelma metsänhoitajan tutkinnosta vaihtui fyysisten rajoitteiden vuoksi lakiopintoihin Helsingin yliopistossa. Auskultointi Kerimäen tuomiokunnassa toi valmiuden nimismiehen tehtävään, jota hän hoiti Kesälahdella, Sulkavalla, Korpilahdella ja lopuksi 19 vuotta Jämsässä, mistä hän jäi eläkkeelle vuonna 1987.

Nimismiehen työ sisälsi normaalin poliisityön johtamisen lisäksi yleisen syyttäjän ja ulosottomiehen tehtävät ja jopa yleisten teiden kuntotarkastukset.

Koponen opittiin tuntemaan vaatimattomana ja oikeuden­mukaisena viranhaltijana. Ajoittain työtehtävät tuntuivat raskailta, sillä lain kirjain ei aina antanut sijaa inhimillisyydelle. Tällaisia tehtäviä olivat esimerkiksi ulosottotapaukset, joissa perheiltä pahimmillaan menivät sekä asunto että elinkeino.

Kesälahdessa Esko Koposen sydämen valloitti Kiteellä hammaslääkärinä toiminut Pirkko. Riiuumatkat sujuivat ystävältä lainatulla Jawa-moottoripyörällä.

Perhettä siunattiin kolmella pojalla. Isän ja ukin roolit olivat Koposelle tärkeitä, ja aivan loppuun saakka hän oli kiinnostunut eri-ikäisten perheenjäsentensä tekemisistä.

Koposen lempipuuhaa olivat erilaiset korjaustyöt. Tässä hänen sinnikkyytensä tuli hyvin esille: aikaa saattoi mennä, mutta valmista tuli. Hän myös siirsi taitojaan ja asennettaan lapsilleen ja lastenlapsilleen.

Koponen seurasi elämänsä loppuun asti aktiivisesti maailman tapahtumia ja luki paljon. Suuri ystäväpiiri oppi arvostamaan hänen osuvia kiteytyksiään. Valittaminen ei kuulunut hänen tapoihinsa, ja viimeistä päivää myöten hänellä oli elämässään aina kaikki hyvin.

Kaksi viikkoa ennen Eskon saamaa lopullista kutsua saimme vielä yhdessä viettää hänen 93-vuotisjuhliaan 30 perheenjäsenen voimin. Kiitollisina mieliimme jää Esko, joka keinutuolista hymyili lastenlastenlastensa melskeille.

Risto Rousi

Olli Koponen


Kirjoittajat ovat Esko Koposen nimismieskollega ja poika.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet