Muistot

Barbara Helsingius 1937–2017

Laulaja-lauluntekijä

Laulaja-lauluntekijä, suomalaisen laulelman uranuurtaja Barbara Helsingius-Koski kuoli 9. maaliskuuta 2017 pitkäaikaiseen sairauteen. Hän oli 79-vuotias, syntynyt 27. syyskuuta 1937 Helsingissä.

Helsingius opiskeli nuorena voimistelunopettajaksi ja edusti Suomea miekkailussa Rooman olympialaisissa vuonna 1960.

Opettajaksi valmistuttuaan hän asui Yhdysvalloissa ja oli mukana amerikkalaisten ylioppilaiden folkkerhotoiminnassa. Hän oli harrastanut laulua jo Suomessa, mutta folkmusiikin hän löysi Yhdysvalloissa.

Kun Helsingius palasi Suomeen 1964, hän pääsi töihin Yleis­radion ruotsinkielisen radion kuuluttajaksi. Hän emännöi myös Niilo Tarvajärven juontamaa Ilmasilta-ohjelmaa televi­siossa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Ilmasilta-ohjelman emäntänä ollessaan Barbara kerran esitti amerikkalaisen kansanlaulun. Hänen luonnollinen, koruton ja reipas laulutapansa sekä kiinteä, persoonallinen äänensä herättivät heti niin voimakasta vastakaikua kuulijoissa, että tie levytyksiin oli avoinna”, Helsingiuksen vuonna 1966 ilmestyneen ensimmäisen LP:n takakannessa kerrottiin. Alttoäänellä folkia laulanut nainen erottui selvästi muista aikalaissolisteista.

Esikoisalbumilla kuultiin pääasiassa yhdysvaltalaisia kansanlauluja suomeksi käännettyinä, ja muutaman niistä oli jo tekstittänyt Helsingius itse. Uransa ­aikana hän sanoitti satoja lauluja ja sävelsi sekä omia tekstejään että toisten kirjoittamia runoja.

Helsingius kirjoitti ja levytti neljällä kielellä; suomeksi, ruotsiksi, norjaksi ja englanniksi. Albumeita ilmestyi 13, viimeisin Sånt är vårt liv julkaistiin 1996.

Helsingius oli tunnettu artisti myös ruotsalaisissa ja norjalaisissa laulelmapiireissä.

Hän esiintyi usein amerikansuomalaisille ja vei suomalaisia lauluja maailmalle toimittamalla Songs Finland Sings -kirjan, joka esitteli suomalaisia ikivihreitä englanniksi käännettyinä. Kirjan 80 laulusta Helsingius sanoitti englanniksi 68.

Helsingius teki pitkän uran myös musiikkialan järjestöissä. Hän oli mukana Säveltäjät ja sanoittajat Elvis ry:ssä, Helsingfors visans vännerissä ja Helsingin laulelman ystävissä. Hän opetti myös laulelmakitaraa Helsingin työväenopistossa.

Laulelmaperinteen hengissäpysyminen kaupallisempien musiikkityylien puristuksessa oli hänelle ehdottoman tärkeää.

”Laulelman kolme pääasiaa ovat sanoma, korostava sävel ja esitys. Mikään ulottuvuuksista ei saa tallata toisen varpaita. Jos karsit iskelmästä pois kaikki turhat koristelut, sanoma tehostuu laulelmaksi”, Helsingius määritteli musiikkityylin Selvis-lehdessä 2000.

Mikko Mattlar
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet