Muistot

Lauri Eskelinen 1935-2016

Tekniikan lisensiaatti, yli-insinööri

Tekniikan lisensiaatti, yli-insinööri Lauri Eskelinen kuoli Helsingissä 31. lokakuuta 2016. Hän oli syntynyt Jyväskylässä 21. tammikuuta 1935.

Lauri Eskelinen oli viisilapsisen perheen toinen lapsi ja ainoa poika. Hänen isänsä oli apteekkari, mikä vei perheen sotavuosina Ivaloon. Sodasta huolimatta lapsuus Ivalossa tuotti Eskeliselle positiivisia kokemuksia. Elettiin luontoelämän lumoissa, ja sodan tapahtumat koettiin enemmän seikkailuna.

Nuoruuden Eskelinen vietti Kemijärvellä. Isän äkillinen kuolema Laurin ollessa viisitoistavuotias asetti hänelle paljon vastuuta perheen ainoana miehenä.

Eskelinen kuului uuden Kemijärven lukion 1. ikäluokkaan ja kirjoitti ylioppilaaksi 1954. Puoliso löytyi samalta luokalta.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Tekniikan tielle Eskelinen lähti opiskellessaan diplomi-insinööriksi Helsingin Teknillisessä korkeakoulussa.

Sodan jälkeen Suomi kärsi huutavasta sähköpulasta. Etelässä suuret joet oli pitkälti rakennettu jo ennen sotaa. Pohjoisessa vesivoiman hyödyntäminen oli alkanut 1940-luvun lopulla.

Eskelinen päätyi tekemään diplomityötä Pohjolan Voimaan, joka juuri oli ryhtymässä rakentamaan Iijokea. Pohjolan Voima pysyi hänen työnantajanaan ja suunnittelu hänen elämäntyönään.

Monipuolisista suunnittelukohteista huolimatta Eskelinen koki aina olevansa vesivoimamies. Hän suunnitteli kaikki Iijoen voimalat sekä suuren joukon laitoksia eri puolille Suomea, muun muassa Isohaaran uuden laitoksen.

Töihin kuului myös lämpövoimaloita, voimajohtoja, kalateitä, ensimmäinen merituulivoimala Lumijoelle ja ison tuulipuiston suunnittelu Ajokseen sekä lisäksi suuri joukko muita erityisrakenteita, muun muassa kantaverkon uusien 400 kV:n pylväiden suunnittelu ja koestus.

Kokemuksensa kautta Eskelisestä kehittyi vertaansa vailla oleva tekniikan taitaja, olipa kysymys sitten maa-, betoni- tai teräsrakenteista, veden virtauksista tai materiaalien ominaisuuksista ja käyttäytymisestä erilaisissa tilanteissa ja olosuhteissa.

Jos maapadon harjalle ilmestyi painuma, hän pystyi – nähtyään suunnitelmapiirustukset - hetkessä tekemään päätelmät, mistä ilmiöstä oli kysymys ja millaisiin toimiin oli ryhdyttävä. Hänen hahmottamiskykynsä oli ilmiömäinen.

Hän osallistui aktiivisesti vesivoimaloiden kunnossapidon suunnitteluun myös eläkevuosinaan.

Lauri Eskelinen levitti osaamistaan apulaisprofessorina Oulun yliopistossa, jossa hän suoritti myös oman jatkotutkintonsa.

Hänellä oli oma insinööritoimisto, joka tarjosi nuorille diplomi-insinööreille mahdollisuuden hankkia kokemusta ja kartuttaa osaamista. Töitä oli Libyassa asti.

Toimisto osallistui vuonna 1981 Betonirakenne -kilpailun voittotyön rakennesuunnitteluun ja Eskelinen eläkkeellä ollessaan vuonna 2005 Ympäristörakennetyön suunnitteluun.

Ansioistaan hänelle myönnettiin yli-insinöörin arvo.

Lauri Eskelisen ominaispiirteitä olivat vaatimattomuus, avuliaisuus ja hyväntahtoisuus.

Nuorena hän oli hyvin kiinnostunut urheilusta ja siitä jäi pysyvästi liikunnallinen elämäntapa. Hän oli ahkera hiihtäjä.

Läpi elämän harrastuksena oli myös shakki.

Ikävuosien karttuessa hän oli valmistautunut poismenoonsa ja kuoli levollisesti kotonaan.

Sakari Eskelinen

Timo Rajala

Birger Ylisaukko-oja


Kirjoittajat ovat Lauri Eskelisen poika ja pitkäaikaisia työtovereita.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet