Muistot

Olavi Kouvo 1920–2017

Geologi

Geologi, filosofian tohtori Olavi Kouvo kuoli 3. helmikuuta 2017 Espoossa 96-vuotiaana. Hän oli syntynyt Turussa 13. heinäkuuta 1920.

Kouvo kirjoitti ylioppilaaksi Turun toisesta suomalaisesta lyseosta vuonna 1939, minkä jälkeen hän palveli sodassa ilmatorjuntajoukoissa vuoden 1944 loppuun. Sotilasarvoltaan hän oli reservin kapteeni.

Sota-aikana hän tapasi tulevan puolisonsa Aino Kouvon (o.s. Pyykkönen), jonka kanssa ehti elää avioliitossa lähes seitsemänkymmentä vuotta.

Suoritettuaan Helsingin yli­opistossa filosofian kandidaatin tutkinnon geologiassa ja mineralogiassa 1950 Kouvo aloitti työt Geologisella tutkimuslaitoksella (nykyinen Geologian tutkimuskeskus GTK) ja siirtyi sieltä Outokumpu Oy:n malminetsintäosastolle 1951.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Outokumpu Oy:n säätiön stipendiaattina Kouvo lähti 1954 neljäksi vuodeksi opinto- ja tutkimusmatkalle Princetonin yli­opistoon Yhdysvaltoihin.

Princetonissa hän perehtyi uusiin mullistaviin radioaktiiviseen hajoamiseen perustuviin iänmääritysmenetelmiin, jotka ovat myöhemmin osoittautuneet keskeisiksi luotaessa koko maapallon geologisen historian kattavaa aikataulua.

Mukanaan Kouvolla oli suuri joukko Suomen kallioperästä valittuja näytteitä, joiden tuloksista valmistui geologian ja mineralogian väitöskirja 1958. Väitöskirja vahvisti ja tarkensi käsityksen Suomen kallioperän ­usean miljardin vuoden iästä.

Tulokset tuottivat vilkkaan keskustelun, ja jälkeenpäin voidaan todeta, että Kouvon väitöskirjassa on ensimmäistä kertaa esitetty Suomen kallioperän ikärakenne sellaisena kuin se nykyisin tunnetaan.

Palattuaan GTL:n palvelukseen 1962 Kouvo oli kaksi vuotta tutkimusvierailulla Carnegien tiedeinstituutissa Washingtonissa.

Kun Kouvo siirtyi eläkkeelle 1985, Suomen vanhan peruskallion ikäsuhteet tunnettiin GTK:n isotooppilaboratorion ansiosta paremmin kuin millään muulla vanhalla peruskallioalueella maailmassa. Isotooppilaboratorio oli myös aikansa huippu­tutkimuksen paikka.

Eläkkeelle jäätyään Kouvo seurasi aktiivisesti tieteen kehitystä, ja erityisesti kiinnostus suuntautui avaruustutkimukseen, jossa hän näki yhtäläisyyksiä oman alansa kanssa.

Kouvon johdolla analysoituja ikätuloksia on julkaistu monien suomalaisten tutkijoiden tieteellisissä artikkeleissa.

Merkittävästä panoksestaan huolimatta Kouvo kieltäytyi periaatteellisesti kaikista ammattikunnan hänelle ehdottamista huomionosoituksista. Hän suhtautui ammattiinsa arvostaen ja työhönsä tutkijan intohimolla.

Juha Karhu

Hannu Huhma


Kirjoittajat ovat Olavi Kouvon kollegoita.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet