Muistot

Kaarina Sala 1938–2017

Arkistonjohtaja

Arkistonjohtaja, filosofian lisensiaatti Kaarina Sala syntyi 13. helmikuuta 1938 Tampereella ja kuoli lyhyen, mutta vaikean sairauden uuvuttamana 27. helmikuuta 2017 Helsingissä.

Sala kirjoitti ylioppilaaksi Lauttasaaren lukiosta 1957 ja opiskeli Helsingin yliopistossa kirjallisuutta, suomalaista ja vertailevaa kansanrunoutta, kansatiedettä ja suomalaista filologiaa.

Filosofian maisteriksi hän valmistui 1963. Filosofian lisen­siaattitutkimuksensa hän teki 1988 Aale Tynnin runoudesta. Hän opetti kirjallisuutta 1970-luvun alussa Taideteollisen op­pilaitoksen kamerataiteen osastolla.

Kesäkuussa 1957 Sala otettiin Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjastoon harjoittelijaksi, ja hän jäi taloon yli 40 vuoden ajaksi.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

SKS:n kirjallisuusarkiston johtajan toimesta hän jäi eläkkeelle vuonna 2000.

Sala oli mukana tekemässä SKS:n Kansallisten tieteiden kehittämisohjelmaa 1966–80, joka loi pohjaa arkistotoiminnalle ­sekä kirjallisuudentutkimuksen koordinoinnille ja tehostami­selle.

Sala tutustui eurooppalaisiin kirjallisuuden arkisto- ja museotoimijoihin mm. Budapestissä, Lontoossa, Prahassa ja Varsovassa sekä osallistui säännöllisesti arkistoammattilaisten kokouksiin niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Hän toimi kansainvälisen arkistoneuvoston (ICA) kirjallisuuden ja taidearkistojen komitean (CLA) jäsenenä. Hänen johdollaan järjestettiin kirjallisuuden ja taidearkistojen sekä alan museoiden kansainvälinen kokous Helsingissä 1991.

Salasta tuli pitkän uransa aikana kirjallisuuden ja kulttuurihistoriallisen arkistotoimen vaikuttaja ja kehittäjä.

Hän verkostoitui arkistoalan ammattilaisten lisäksi myös kirjallisuudentutkimuksen laitosten, tutkijoiden, kirjailijoiden, kääntäjien ja kirja-alan toimijoiden kanssa.

Salan visiona oli tehdä arkistosta tutkimusta palveleva ja tutkimusta tuottava toimija. Tämän vision toteuttamiseksi hän raivasi tilaa uudenlaiselle ajattelulle.

Suurelle yleisölle Sala tuli tutuksi radion, satojen kirja-, elokuva- ja teatteriarvostelujen sekä mm. kirjojensa Kotien muistot talteen, Tanssilaulu ja Isän huone myötä.

Sala rakasti kirjallisuutta ja teatteria. Teatterin piiristä hän löysi myös elämänkumppaninsa näyttelijä Yngve Lampeniuksen. Yngven myötä Kaarinasta kehkeytyi loistava puutarhanhoitaja. Yngven ja tämän pojan Kaj’n ansiosta hänestä tuli myös koira-ihminen, sen tuloksena syntyi kirja Eläköön koira.

Yngven kuoltua Sala ystävystyi urheilutoimittaja Stig Häggblomin kanssa. Elämänpiiri laajentui urheilun pariin: nyt Sala viihtyi urheilukilpailujen katsomoissa.

Sala osallistui loppuun asti mm. Suomalaisen Naisliiton ja Minna Canthin seuran toimintaan sekä veti helsinkiläisen hoivakodin kirjallisuuspiiriä. Hän oli suorapuheinen, suurisydäminen, laajasti sivistynyt ihminen.

Ulla-Maija Peltonen

Kirjoittaja on arkistonjohtaja emerita ja Kaarina Salan kollega.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet