Muistot

Reijo Frank 1931–2017

Laulaja

Työväenlaulun tulkitsija Reijo Frank kuoli lyhytaikaiseen sairauteen 17. maaliskuuta 2017 Helsingissä. Hän oli 85-vuotias, syntynyt Helsingissä 8. heinäkuuta 1931.

Päivätyönsä Frank teki Helsingin kaupungin konekorjaamon asentajana. Parhaiten hänet kuitenkin muistetaan perinteisten työväenlaulujen ja nostalgisten melodioiden esittäjänä.

Kolmannen polven helsinkiläinen Frank varttui Kallion kaupunginosassa työläisperheessä. Frankin isänisä oli kuollut nälkään punavankileirillä Tammisaaressa 1918, ja hänen isänsä tuli talvisodasta kotiin vankileirin kautta.

Työläisperheessä toimeentulo oli niukkaa, mutta vastapainoksi kotona soitettiin, laulettiin ja kuunneltiin musiikkia.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Kuoroissa laulanut Frank esiintyi ensimmäisen kerran yksin vuonna 1946 Kansainvälisen naistenpäivän juhlassa keväällä 1946, 14-vuotiaana.

Hyvä-ääniselle laulajalle oli kysyntää. Frankin repertuaarissa oli lauluja viisuista virsiin ja kansanlauluista kupletteihin. Hän esiintyi myös kisälliryhmä Helsingin Toveriseuran kitarapoikien riveissä.

1950-luvulla Frankia houkuteltiin klassisen laulun uralle. Hän tuli kuitenkin tulokseen, että halukkaita riittää oopperan kuoron jonotuslistalle ja hän on itse ”kohtalainen koneasentaja”. Päätöksen vaikutti myös vasemmistolainen maailmankatsomus. Hän halusi laulaa niille, joilla ei ole ollut varaa kuunnella musiikkia elitistisessä oopperassa.

Frank myöntää päätöksen vaivanneen vuosia jälkikäteen.

”Seisoin siinä itseni kanssa napit vastakkain ja puntaroin. Asiassa painoi talous: ooppera olisi taannut alkuun vain taskurahat, mutta tarvitsin kuukausipalkan ja sen sain koneasentajana”, kertoi Frank Helsingin Sanomien haastattelussa heinäkuussa 2016.

Päivätyönsä ohella Frank kiersi soittamassa eri puolilla maata. Kiertueseurana oli usein Tapio Rautavaara ja Tauno Palo.

Työtahti oli hengästyttävä. Kiireisimpiin aikoihin Frank teki sata keikkaa vuodessa. Yöunet jäivät vähiin, kun keikkareissulta tultiin myöhään kotiin ja paja odotti työntekijäänsä aamuseitsemältä.

Työväenlaulut alkoivat saada uutta nostetta 1960-luvulla, kun vasemmistoradikaali opiskelijapolvi alkoi kiinnostua työväenliikkeen juurista. Frankista tuli kysytty vieras erilaisiin työväenmusiikkia koskeviin tapahtumiin.

Frankista tuli arvokas kulttuurisen muistitiedon välittäjä ja osa 1970-luvun poliittista laululiikettä, joskaan hän ei sitoutunut minkään osapuolen kellokkaaksi.

1960- ja 70-luvun vaihteessa nelikymppiselle koneasentajalle avautui myös ura levylaulajana. Love Recordsille hän teki kolme albumia: Toveruudella (1974), Muistathan (1976) ja Monella menee hyvin (1977).

Frankin tunnetuin esitys on Elsa Rauteen venäläiseen kansansävelmään vuonna 1936 kirjoittama Veli, sisko. Laulu oli jo painumassa unohduksiin, kunnes Frank levytti sen vuonna 1969.

Frankille myönnettiin vuonna 1982 ensimmäinen Kansan Sivistysrahaston Työväen kulttuuripalkinto.

Miska Rantanen
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet