Muistot

Sulo Korhola 1936–2017

Kalastaja-aforistikko

Kalastaja-aforistikko Sulo Korhola kuoli Pellossa 20. lokakuuta 2017. Hän oli 81-vuotias, syntynyt Saimaan Kuivasen saaressa 4. lokakuuta 1936. Luonto oli Korholan ystävä – lohet ja marjat eivät olleet saaliita vaan lahjoja.

Vuonna 1936 Amerikan lama oli hellittämässä ja Helsingin Malmille avattu lentokenttä. Saimaan Kuivasessa Antti ja Hilja Korholan perhe eli maalattiaisessa mökissään omaa elämäänsä. Neljäs lapsi kastettiin Suloksi.

Sulo Korholalle luonto oli rakas pienestä pitäen ja ensimmäisellä koulumatkalla pyydystetty kymmenen kilon lohi pikkumiehen taidonnäyte.

15-vuotiaana Korhola muutti yksin Helsingin vilinään. Sattumat ohjasivat taiteilijan apulaiseksi, lehtitalon painoon, satamaan. Joulu paperivarastossa särpimenä reikäleipä ja piimää, toinen mainostoimiston tarvikehuoneessa eväänä omenoita.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kaupunki alkoi ahdistaa Korholaa. Hän muutti Australian Canberraan ja voi siellä hyvin. Työ urheilukenttien hoitajana maistui, ja hänen vastuullisia otteitaan arvostettiin. Omatoimisuus ja katseen suoruus olivat hänen cv:nsä.

Takaisin Suomeen Korholan toi kiireinen vatsaleikkaus, josta sitkeä mies onneksi toipui. Mutta polku oli jälleen löydyttävä ja Korhola tähysi merelle.

Vuonna 1970 Helsingin kaupunki avasi Porkkalaan Lähteelän ulkoilualueen ja Korhola ryhtyi sen isännäksi. Vapaa-aikanaan hän rakensi uutta unelmaansa, kymmenmetristä rautaista lohialusta Kipaa.

Kymmenet tuhannet vieraat kohtasivat 23 vuoden aikana Lähteelässä ystävällisen ja avu­liaan isännän. Veneilijöille täysmusta Kipa vahvoine takiloineen ulkomerelle suuntaamassa tai kotisatamaan palaamassa oli tuttu ja kotoinen näky.

Vuonna 1993 Korhola siirtyi eläkkeelle. Hänen suunnitelmansa oli pitänyt. Hän oli lohenkalastuksella hankkinut ryhdikkään pientilan Etelä-Lapin Turtolasta. Kauppahinnan loppuosan Korhola hoiti marjastuksella. ”Myyjä oli ystävällinen, sain hoitaa marjoilla. Monta vuotta metsissä ja soilla aamukuudesta iltakymmeneen vaelsin, koskaan en katunut. Olen kiitollinen, aina on luonto turvaa antanut”, hän totesi.

Sulo Korholan rakas Lankojärvi keinutti poikansa ikiuneen. Hänet löydettiin veneestään, jossa kevyt lumi oli hellästi peitellyt soutajan.

Pekka Piri

Kirjoittaja on Sulo Korholan ystävä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet