Muistot

Marja Heiniö 1924–2017

Opettaja

Opettaja Airi Marjatta (Marja) Heiniö (o.s. Aaltonen) kuoli Kaunialan sairaalassa Kauniaisissa 28. lokakuuta 2017 pitkään sairastettuaan. Hän oli syntynyt Riihimäellä 30. joulukuuta 1924.

Heiniö kirjoitti ylioppilaaksi Riihimäen yhteislyseosta jatkosodan aikana ja valmistui agronomiksi Helsingin yliopistosta. Hän avioitui diplomi-insinööri Seppo Heiniön kanssa vuonna 1946, ja perhe asettui Tampereelle. Siellä Marja Heiniö toimi jonkin aikaa tuntiopettajana ammattikoulussa. Perheen muutettua Turkuun vuonna 1954 hän opiskeli biologiaa ja maantiedettä Turun yliopistossa ja valmistui filosofian maisteriksi.

Pian sen jälkeen, kun Heiniöt vuonna 1958 siirtyivät Helsinkiin, Touko Voutilainen kutsui Marja Heiniön vuonna 1956 perustamaansa Helsingin yhtenäiskouluun. Heiniö toimi koulun biologian ja maantieteen lehtorina eläkkeelle siirtymiseensä asti. Hän julkaisi myös oppikirjoja alaltaan.

Jotkut ihmiset ovat syntyneet opettajiksi. He suhtautuvat ­aineeseensa intohimoisesti ja osaavat kertoa siitä niin innostuneesti, että tylsimmästäkin asiasta tulee hurja seikkailu. Biologian ja maantieteen opettaja Marja Heiniö oli juuri sellainen opettaja.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Minulla oli onni saada olla Heiniön oppilas Helsingin yhtenäiskoulussa 1970–1980-lukujen vaihteessa. Heiniön opetuksessa ekosysteemit, biotyypit, mannerlaatat, geenit ja DNA eivät koskaan olleet ikäviä kaavakuvia vaan ikkunoita maailman jännittävimpään asiaan, elämän arvoitukseen.

Taulun ääressä Heiniön tarina syöksyi eteenpäin sellaista vauhtia, että takarivissä jotkut saattoivat joskus keskittyä muihin asioihin. Silloin opettaja loi heihin terävän katseen ja sanoi: ­”Eipäs rönsyillä siellä!”

Ei ihme, että moni Heiniön oppilas löysi myöhemmän ammattinsa biologiasta ja vielä ­useammat meistä ovat jatkaneet luonnontieteen uusien käänteiden seuraamista Marja Heiniön tarjoaman vankan pohjan varassa.

Yhtenäiskoulu oli suomalaisen koulumaailman kokeilija ja ­uudistaja. Koulussa korostettiin luovuuskasvatusta, korkeaa yleissivistystä ja kulttuuriarvoja.

Monet koulun opettajat loivat uraa myös tutkijoina, oppikirjailijoina ja taiteilijoina. ”Alkuvaiheiden opetus oli huikeaa; opettajat olivat alojensa syvällisiä ja uutta luovia asiantuntijoita, myös melkoisia polyhistoreita”, kertoo musiikinopettaja, säveltäjä Kari Rydman.

Monien muiden uudistusten ohella Yhtenäiskoulu tarjosi yhtenäisen opintoputken seitsemänvuotiaista ylioppilaisiin. Oppilaiksi tuli paljon kulttuuri­kotien lapsia, joille koulu muodostui hyvin merkitykselliseksi yhteisöksi.

Marja Heiniö seurasi tiiviisti alansa kehitystä, omaksui ja sovelsi nopeasti uutta tietoa ja kannusti omiakin lapsiaan akateemisiin opintoihin. Suvun kiintopisteeksi muodostui kesäpaikka Kangasalla. Sinne hän kokosi jälkipolvia, siellä hän tutustutti luontoon ja oli perustamassa vesistöä suojelevaa ranta-asukasyhdistystä.

Neljälle lapselleen ja kolmelletoista lapsenlapselleen Heiniö näytti ketun ja mäyrän pesät ja muistutti, että niin kauan kuin kuikan kutsu kuuluu järven selältä, Vesijärvi on vielä puhdas.

Saska Saarikoski

Kirjoittaja on Marja Heiniön entinen oppilas.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet
  • Opettajat