Muistot

Tapio Koskiaho 1940–2017

Dosentti, yhteiskuntatieteiden tohtori

Dosentti, yhteiskuntatieteiden tohtori Tapio Koskiaho kuoli pitkäaikaiseen sairauteen 77-vuotiaana Laakson sairaalassa Helsingissä 15. marraskuuta 2017. Hän oli syntynyt 14. tammikuuta 1940.

Perhe oli siirtynyt Haminasta talvisodan pommituksia pakoon maaseudulle isoisän Antonin tilalle Pyhällön kylään, jossa kaksoipojat Tapio ja Timo syntyivät. Viisilapsisen perheen kuopuspojat siirtyivät sotaväen käytyään Tampereelle opiskelemaan vasta perustettuun Yhteiskunnalliseen Korkeakouluun (myöh. Tampereen yliopisto), jossa Tapio tapasi myös tulevan puolisonsa, Briitan. Perheeseen syntyi tytär Kristiina.

Pesäpalloilijakaksosten pelaajaura oli huipentunut oppikoulujen Suomen mestaruuteen ja urheilutausta heijastui myöhemminkin heidän kiinnostustensa kohteissa.

Valtio-opin pro gradu – tutkielma Suomen ev.lut. kirkon papit kansaedustajaehdokkaina 1919–1962 vaaleissa johdatti Tapio Koskiahon vaalitutkijaksi. Väitöskirjan aiheena oli Vaaliliittoutuminen eduskuntavaaleissa 1907–1975 (1977).
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Politiikan tekeminen ja poliitikkojen rooli kiinnosti valtio-opin assistenttia. Hän halusi myös perehdyttää valtio-opin opiskelijat uudella rohkealla otteella politiikan maailman käytäntöihin muun muassa osallistumalla eri puolueiden puoluekokouksiin havainnoimalla. Koskiaho julkaisi myös mm. teoksen Suomen hallitukset ja hallitusohjelmat 1945–1973 yhdessä kollegansa Harto Hakovirran kanssa.

Väitöskirjan jälkeen Koskiaho siirtyi tutkimuspäälliköksi Tampereelle muuttaneeseen työsuojeluhallitukseen ja toimi samalla muun muassa Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen johtokunnassa 1970-luvun lopulla.

Koskiahon tutkimuksellinen intressi jatkui vieden hänet vähitellen yhä enemmän kansainvälisiin tutkimustehtäviin Japaniin, Tanskaan, Kiinaan, Australiaan ja Viroon. Kiinnostuksen kohteina olivat politiikka ja työsuojelu eri maissa.

Viron itsenäistyttyä Koskiaho oli myös suunnittelemassa ja kehittämässä länsimaista työsuojelujärjestelmää Viroon. Pesäpallokaan ei unohtunut. Hokkaidossa, Japanissa, hän tutkimustyönsä ohessa opetti kansallispeliämme japanilaisille.

Hänelle syntyikin varsin laaja kontaktipiiri eri maiden kansalaisista, joihin hän piti yhteyttä. Pesäpalloa hän seurasi innokkaasti loppuun asti ollen tyytyväinen oman nuoruusseuransa, Haminan Palloilijoiden, viimeaikaisesta menestyksestä.

Viimeiset vuodet Tapio Koski­aho asui Helsingissä. Hän osallistui aktiivisesti myös seurakunnan toimintaan ja jatkoi viron kielen opiskelua suorittaen aivan viime kuukausina viron kielen kurssinkin. Teoksessa Elämää kolmen sukupolven aikana (2015) Koskiaho analysoi kotiseutuaan, perhetaustaansa ja omaa kehityskaartaan. Se herätti kiinnostusta varsinkin haminalaisten ja vehkalahtelaisten keskuudessa.

Tapio Koskiaho oli valoisa, ulospäin suuntautunut persoona, joka oli aina kiinnostunut niin muista ihmisistä kuin muista yhteiskunnista ja niiden kulttuureista. Hän oli avoin ja utelias mutta samalla harras kristitty.

Briitta Koskiaho-Cronström

Vesa Koskiaho

Unto Vesa

Kirjoittajat ovat Tapio Koskiahon entinen puoliso, veljen- ja kummipoika sekä ystävä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet