Muistot

Jyrki Sinkari 1938–2017

Opettaja ja maanviljelijä

Filosofian kandidaatti Jyrki Sinkari kuoli Rääkkylässä 24. marraskuuta 2017 79-vuotiaana. Hän oli syntynyt Viipurissa 19. maaliskuuta 1938.

Sinkarin ura koostui kolmesta osasta, joista kaksi ensimmäistä eli historianopetus ja maanviljelys kestivät 17 vuotta. Opettajana hän oli poikkeuksellinen.

Lukuisat entiset oppilaat kertoivat Sinkarin herättäneen palon historiaan. Toimittaja Tuomas Mannisen mukaan Sinkari oli Helsingin Normaalilyseon opettajista yksi värikkäimmistä ja innostavimmista.

”Hänen historiantuntinsa yltyivät välillä yhden miehen huoneteatteriksi. Hän saattoi havainnollistaa Caesarin salamurhan esittämällä verta hyytävästi karjuen, loikkien, huitoen ja voihkien sekä Caesarin että salaliittolaisten roolit. Kun koitti vuoden 1975 syyslukukauden ensimmäinen päivä, jolloin suositun opettajan kuultiin lähteneen ’mehiläisfarmariksi Rääkkylään’, oppilaiden pettymys oli suuri.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Pohdinta Munkkiniemestä maalle muutosta oli alkanut 1970-luvun alussa. Pentti Linkolan Unelmat paremmasta maailmasta oli kirjahyllyn alleviivatuimpia teoksia.

Sinkarin kesäpaikka, myöhemmin asuintalo, löytyi vaaran laelta Rääkkylän Haapasalmelta 1973. Siellä alkoi kiivas mehiläisenhoito ja mesikukan viljely opettajantoimen ohella. Seuraavaksi kokeiltiin lihakarjanpitoa. Aluksi pienimuotoisesti, sitten päätoimena.

Kiintyminen eläimiin johti tuotantolinjan vaihtamiseen lypsykarjaan 1980-luvun taitteessa. Jokaisella eläimellä oli nimi ja selkeästi erottuvat luonteenpiirteet. Osa sukulaisista ja tuttavista säpsähteli, koska nimien joukossa vilahtelivat heidän omansa, samoin kuin raamatulliset ja jopa presidenttiehdokkaiden vastineet. Tilanpito tuli päätökseen 1992. ”Olisi pitänyt uusia kaikki koneet, lapiosta lähtien.”

Kolmilapsisen perheen talouden kannalta oli erinomainen ratkaisu, että ymmärtävä puoliso Leena Sinkari säilytti koko ajan opettajantyönsä. Hänen mukaansa älykäs, vekkuli, filosofinen humanisti-historioitsija oli hyvä pari biologille.

Sinkarin uran kolmas vaihe alkoi kouluttautumisella maa­talouslomittajaksi. Se oli hyvä veto. Oli työajat ja eläimiä ympärillä. Alaissuhde isäntiin ja emäntiin hioi luonteen särmiä. Lomitusvaihe kuitenkin päättyi työperäiseen astmaan.

Eläkkeellä Sinkarin pääharrastuksiksi nousivat nuoruuden urheilurakkaus tennis televisiosta katsottuna sekä kurpitsanviljely. Yöpöydällä kuluivat uusimmat fyysistä maailmankaikkeutta popularisoivat teokset.

Tarinoiden kertominen jatkui läpi elämän.

Erityistä iloa hänelle toi esiintyminen seitsemälle lapsenlapselleen, jotka rakastivat ”hunajatemppua”. Teekupin vesi ei loiskahda, vaikka hunajaa valuttaisi siihen tuolilla seisten kolmen metrin korkeudesta.

Maalla ihmiset saavat usein lyhyen luonnehdinnan. ”Jyrki on kova karjamies”, kuultiin usein. Oli hän paljon muutakin. Opetti esimerkillään, että menestyminen tarkoittaa sitä, mitä sen itse haluaa tarkoittavan.

Jari Sinkari

Kirjoittaja on Jyrki Sinkarin poika.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet