Muistot

Juhani Kuusi 1938–2017

Professori

Professori Juhani Kuusi kuoli vaikeaan sairauteen Helsingissä 30. joulukuuta 2017. Hän oli 79-vuotias, syntynyt Hämeenlinnassa 11. lokakuuta 1938.

Kuusi kirjoitti ylioppilaaksi Munkkiniemen yhteiskoulusta 1957, valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun tekniikan fysiikan osastolta ja väitteli tekniikan tohtoriksi 1970.

Hän oli sekä tekniikan että filosofian kunniatohtori.

Kuusi oli vanhan kulttuuri­suvun vesa, valveutunut, huomaavainen, tunnollinen ja hyväntuulinen opiskelutoveri. Teekkaritenniksessä hän oli reilun pelin perikuva.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Diplomityötä ja väitöskirjaa tehdessään Kuusi kehitti paperin ominaisuuksien mittausta nopeakäyntisessä koneessa ydintekniikan keinoin, mistä oli suurta hyötyä Suomen paperi­teollisuudelle.

Kuusi tuli Oy Finnatom Ab:n tutkimusjohtajaksi, kun Suomen metalli- ja sähkötekninen teollisuus valmistautui toimittamaan osia Loviisan, Olkiluodon ja ulkomaisiin ydinvoimalaitoksiin.

Oli välttämätöntä kehittää erityisesti valmistus- ja tarkastustekniikkaa ydinvoiman häiriöttömän toiminnan ja turvallisuuden takaamiseksi. Tässä Kuusen viitoittamassa työssä onnistuttiin.

Kuusi nimitettiin Tekesin ensimmäiseksi pääjohtajaksi. Hänen aikanaan Tekesin vuosittaiset panostukset nousivat yli 200 miljoonaan euroon ja syntyi menetelmiä, joilla voitiin tukea riski­pitoisia hankkeita start upeista suuryrityksiin.

Kuusi osallistui myös aktiivisesti tiede- ja teknologiapolitiikan muotoiluun sekä Suomen että EU:n toimielimissä. Hän mm. auttoi Eurekan pääkoordinaattorina suomalaisia yrityksiä verkottumaan kehityshankkeissaan kansainvälisesti.

Tullessaan Nokian tutkimuskeskuksen johtoon Juhani Kuusi oli työtovereiden mukaan poikamaisen innostunut uudesta tekniikasta ja tartutti innostuksen toisiinkin. ”Nykyinen teknologinen kehitys ei ole enää pelkkä nouseva vuorovesi. Se on vuoksiaaltojen myrsky. Samalla lailla internetin todellinen esiinmarssi tulee olemaan uuden ­teollisen järjestyksen perusta”, Kuusi sanoi. Nokian patenttisalkku kasvoi tuolloin kaksinkertaiseksi 3–4 vuoden välein.

Kuusi oli innokas urheilija, tenniksessä nuorten nelinpelin suomenmestari. Hän totesi, että yhteinen liikunta luo monipuolisesti vuorovaikuttavan ystäväpiirin. Kuusi oli myös urheilun elävä tietosanakirja.

Rakas asia Kuuselle oli myös Mäntyharju, jonne pyhitetyt kesälomat eivät koskaan olleet neuvoteltavissa. Nyt jo viidennen sukupolven käytössä olevan huvilan maita suunniteltiin ja kehitettiin perheen kanssa ­aivan viime hetkiin saakka.

Juhani Kuusella on neljä lasta. Hän vietti puolisonsa Hannelen kanssa 40-vuotishääpäivää viime syyskuussa.

Heidän kotiinsa, joka Juhanin sanoin ”on lähellä penkkiurheilun pyhintä paikkaa Olympia­stadionia”, kutsuttiin sekä liikuntaystävät että muut keskustelukumppanit.

Juhanin lapset jatkavat hänen perintöään niin kulttuurin, akateemisen opetuksen, ydinfysiikan kuin yrittäjyydenkin saralla.

Jaakko Ihamuotila

Kirjoittaja on Juhani Kuusen ystävä ja opiskelutoveri.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet